Röyhy

Tässä artikkelissa perehdymme Röyhy:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Röyhy on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti eri alueilla. Röyhy:llä on perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassamme jokapäiväiseen elämään vaikutuksestaan ​​ammatillisiin ja akateemisiin aloihin. Tässä artikkelissa tutkimme Röyhy:n eri näkökulmia ja näkökulmia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja siitä olemassa olevia erilaisia ​​mielipiteitä.

Kauran kukinto on röyhy.

Röyhy on heinäkasveilla tavattava kukintotyyppi.[1] Se on terttumainen, pitkälapakkoinen kerrannaiskukinto, jonka haarojen kärkeen on kehittynyt tähkylöitä tai mykeröitä.[2] Kukkalapakko on se osa kasvin vartta, johon kukat kiinnittyvät.[3] Jos lapakon haarat ovat itsekin haarautuneita, syntyy kerrannaiskukinto.[1] Tähkylä on heinä- ja sarakasvien pieni tähkä[4] eli osakukinto.[5] Tähkylä vastaa toiminnaltaan terälehdellisten kasvien kukkaa.[6] Kukinto on röyhymäinen esimerkiksi järviruo'olla (Phragmites australis).

Lähteet

  1. ↑ a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana kukinto.
  2. ↑ Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana röyhy.
  3. ↑ Uusi tietosanakirja, hakusana kukkalapakko.
  4. ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana tähkylä.
  5. ↑ Uusi tietosanakirja, hakusana tähkylä.
  6. ↑ Kasvien maailma, Otava 1979–1981, ISBN 951-1-05097-4, sivu 408.

Aiheesta muualla