Nykyään Røst on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen eri alueilla, niin työelämässä, arjessa kuin akateemisella alalla. Sen vaikutus on tullut käsin kosketeltavaksi käytännössä kaikilla yhteiskuntamme osa-alueilla, ja se on vaikuttanut merkittävästi tapaamme, jolla suhtaudumme, työskentelemme ja toimimme digitaalisessa ympäristössä. Tästä syystä on erittäin tärkeää ymmärtää ja analysoida syvällisesti ja kriittisesti Røst:n roolia jokapäiväisessä elämässämme sekä sen läsnäolon mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Røst:een liittyviä eri näkökohtia ja sitä, kuinka sen läsnäololla on edelleen olennainen vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan.
Røst kommune | |
---|---|
www.rost.kommune.no | |
Sijainti | |
Lääni | Nordlandin lääni |
Alue | Lofootit |
Perustamisvuosi | 1928 |
Pinta-ala | 10 km² |
– maa | 10 km² |
Väkiluku | 460 (1.1.2024[1]) |
– väestötiheys | 4,6 as/km² |
Kunnanjohtaja | Elisabeth Kristin Mikalsen (Røst Samarbeidsliste, 2019) |
Røst on Norjan kunta Nordlandin läänissä. Se koostuu yhteensä yli kolmestasadasta saaresta ja luodosta, jotka sijaitsevat noin sadan kilometrin päässä mantereesta Lofoottien lounaisosassa. Hallintokeskus on Røstlandetin taajama samannimisellä saarella.[2]
Røstistä on päivittäiset lento- ja lauttayhteydet mantereelle.[2]
Perinteisesti tärkeä elinkeino kunnassa on ollut kalastus, nykyisin myös turismi, jonka parissa työskentelee noin neljäsosa kunnan työvoimasta.[2]
Røstiin yritettiin 1930-luvun lopulla asuttaa Etelämantereelta tuotuja pingviinejä, mutta ne kuolivat muutamassa vuodessa.[2]