Rabbe Gustaf Otto Wrede

Artikkeli: Teknologian vaikutus koulutukseen Nykyään teknologialla on ollut keskeinen rooli koulutuksen kehityksessä. Rabbe Gustaf Otto Wrede on vaikuttanut merkittävästi tapaan, jolla opiskelijat hankkivat tietoja ja kehittävät taitoja. Digitaalinen vallankumous on muuttanut opettajien opetusta ja oppilaiden oppimistapaa tablettien ja tietokoneiden sisällyttämisestä luokkahuoneeseen verkkooppimisalustojen käyttöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Rabbe Gustaf Otto Wrede:n vaikutuksia koulutukseen, analysoidaan sen etuja ja haasteita sekä sen vaikutusta tulevien ammattilaisten valmennukseen.

Rabbe Gustaf Otto Wrede (9. huhtikuuta 1853 Kaarina – 2. joulukuuta 1927 Teijo) oli suomalainen insinööri ja valtiopäivämies.[1]

Wreden vanhemmat olivat majuri, vankilanjohtaja, vapaaherra Wilhelm Casper Otto David Wrede ja Hedvig Johanna Wilhelmina Gustava Armfelt ja puoliso vuodesta 1878 Agnes Johanna von Essen. Wrede tuli ylioppilaaksi Turussa ja valmistui insinööriksi 1876. Muutaman Englannissa vietetyn opiskeluvuoden jälkeen hän siirtyi Åbo Järnmanufakturbolagin insinööriksi. Hän asui vuosisadan vaihteen tienoilla osittain Helsingissä ja osittain Oittaan kartanossa Espoossa, ja toimi tuolloin Suomen sahanomistajien palovakuutusyhtiönyhtiön tarkastajana. Hän asui muuten lähes koko elämänsä Turussa, mutta siirtyi 1922 Teijoon ruukin palvelukseen. Turussa asuessaan Wrede oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen.[1][2]

Wrede oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1891, 1894, 1899 ja 1904–1905.[3][4][5][6]

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Wrede Rabbe Gustaf Otto Viitattu 4.5.2021.
  2. ↑ Rabbe Wrede. Västra Finland, 03.12.1927, nro 140, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.10.2023.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1891 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1891. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1891, ss. 1467-1472.
  4. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 1537-1544.
  5. ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1899 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Urtima Landtdagen år 1899. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1899, ss. 207-215.
  6. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.