Raimo S. O. Valjakka

Nykyään Raimo S. O. Valjakka on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Raimo S. O. Valjakka on synnyttänyt jatkuvaa vuoropuhelua ja keskustelua sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Raimo S. O. Valjakka:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Raimo S. O. Valjakka:llä on historiastaan ​​potentiaaliseen tulevaisuuteensa valta muuttaa tapaa, jolla näemme ympäröivän maailman. Syvällisen analyysin avulla toivomme saavamme selkeämmän kuvan Raimo S. O. Valjakka:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Raimo Seppo Olavi Valjakka (12. heinäkuuta 1931 Mikkeli – 26. kesäkuuta 2014 Hyvinkää) oli suomalainen arkkitehti. Hän suunnitteli useita julkisia rakennuksia Hyvinkäälle sekä uimahalleja ja maauimaloita eri puolille Suomea.[1]

Raimo Valjakan veljiä olivat arkkitehti Ilmo Valjakka ja päätoimittaja Ari Valjakka. Veljekset olivat kotoisin Mikkelin maalaiskunnan Otavasta.[1] Valmistuttuaan arkkitehdiksi Valjakka asettui vuonna 1962 Hyvinkäälle. Hänen ensimmäinen merkittävä työnsä oli voitto Hyvinkään keskustan suunnittelukilpailussa yhdessä Ilmo Valjakan kanssa vuonna 1964. Suunnitelmasta toteutui vain Hyvinkään pääkirjasto.[1][2] Raimo ja Ilmo Valjakka suunnittelivat myöhemmin yhdessä myös Hyvinkään taidemuseon.[2] Raimo Valjakan suunnittelemista uimaloista tunnetuimpia on vuonna 1969 avattu Sveitsin uimala Hyvinkäällä.[2][1] Valjakan muita suunnittelutöitä ovat Riihimäen yhteiskoulu (nyk. Pohjolanrinteen koulu) ja Riihimäen urheilutalo, Keravan seurakuntatalo sekä Keravan ja Nokian uimahallit.[1][3] Hän suunnitteli Hyvinkäälle myös Olympiasoihdun muistomerkin (1973).[2]

Valjakan suunnittelema Olympiasoihdun muistomerkki Hyvinkään Urheilupuistossa (1973).

Valjakka toimi muun uransa ohella Teknillisen korkeakoulun assistenttina.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Valjakka, Ari: Raimo S. O. Valjakka Helsingin Sanomat 1.8.2014. Viitattu 27.3.2021.
  2. ↑ a b c d Raimo S. O. Valjakka Hyvinkää. Viitattu 25.3.2021.
  3. ↑ Kalevan seurakuntatalon historiaa ja taidetta Keravan seurakunta. Viitattu 27.3.2021.