Raision kirkko

Nykymaailmassa Raision kirkko on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua kaikilla aloilla. Olipa kyse politiikasta, tekniikasta, tieteestä tai kulttuurista, Raision kirkko on ratkaiseva tekijä, joka vaikuttaa suoraan tapaamme elää, ajatella ja olla yhteydessä. Tässä artikkelissa perehdymme Raision kirkko:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen merkitystä, vaikutuksia ja roolia nykypäivän yhteiskunnan kehityksessä. Yksityiskohtaisen analyysin ja monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme purkamaan Raision kirkko:n tuomia mysteerit ja haasteet, mikä avaa uusia ovia tiedolle ja herättää syvää pohdintaa sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmaan.

Raision kirkko
Reso kyrka
Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.
Raision kirkko pohjoisesta nähtynä.
Sijainti Raisio
Koordinaatit 60°29′03.9″N, 022°10′39.3″E
Rakentamisvuosi 1500–1520[1]
Materiaali harmaakivi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Raision kirkko (ruots. Reso kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Raisiossa. Markus Hiekkasen mukaan kirkko on muurattu 1500-luvun jompanakumpana ensimmäisenä vuosikymmenenä,[1] eikä 1300-luvun alussa, kuten aikaisemmin on päätelty.[2]

Legendan mukaan kirkon rakensivat jättiläiset nimeltä Killi ja Nalli.[1] Jättiläiset riitaantuivat maksusta kirkon papin kanssa, ja Killi uhkasi hajottaa koko kirkon kallionlohkareella. Löydettyään meren rannasta sopivan lohkareen Killi ei enää löytänyt takaisin kirkolle ja paiskasi kalliolohkareen Ruissalon edustalle. Kiveä kutsutaan Kukkarokiveksi, koska jättiläinen oli kantanut sitä suuressa kukkarossa selässään.[3]

Kirkossa on näkyvillä: mahdollisesti Suomen vanhimmat hauta­kivet, Missale Aboense sekä ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642.[4]

Raision kirkon sankarihaudat kirkon eteläsivustalla.
Raision kirkon sankarihautojen muistomerkki.

Raision kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla on myös Kirkkauden kappeli, joka rakennuksena muodostaa ratkaisuna jopa ainutlaatuiseksi maailmassa sanotun katetun ja aina sulana pysyvän osan hautausmaata.[5]

Hautausmaalla sijaitsee Suomen ensimmäinen julkisin varoin pystytetty muistomerkki, Turun akatemian pitkäaikaisen professorin ja Huhkon kartanon omistajan Johan Bilmarkin hautamonumentti vuodelta 1803.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 152–153. (3. uudistettu painos) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-600-6
  2. ↑ Lilius, Henrik & Nikula, Sigrid & Riska, Tove: Suomen kirkot 6 – Finlands kyrkor. Naantalin rovastikunta, s. 128. Helsinki: Weilin+Göös Ab, 1972. ISBN 951-9056-01-7
  3. ↑ Nurmi, Satu & Rouhiainen, Sampo: Ihmeiden Turku. Kyliste, 1/2008, s. 11. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
  4. ↑ a b Jarmo Grönros. Ympäristömme Raisio. Sivut 128–132. Kirjayhtymä; 1996. ISBN 978-951-26-4146-8.
  5. ↑ Verkkosivu: Raision seurakunta/Kirkkauden kappeli 2011. Raision seurakunta. Arkistoitu 30.10.2015. Viitattu 4.3.2010.

Aiheesta muualla

  • Raision kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.