Ravani
Tämä artikkeli käsittelee Ravani:tä, aihetta, joka on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ravani on herättänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä suuren yleisön kiinnostuksen sen merkityksellisyyden ja seurausten vuoksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Ravani:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja sekä analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin tarkastellaan Ravani:n mahdollisia vaikutuksia ja vaikutuksia nykyisyydessä ja tulevaisuudessa tavoitteenaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta.
| Ravani | |
|---|---|
| Ragvaldsby | |
| Kaupunki | Ulvila |
| Koordinaatit | |
Ravani (ruots. Ragvaldsby)[1] on kylä Ulvilan kaupungissa Satakunnassa. Se sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella yhdystien 2440 varrella. Ulvilan keskustaajamaan kuuluvaan Vanhakylään on matkaa runsas kilometri.
Yleistä
Ravanin rakennuskanta koostuu lähinnä pientaloista. Ne ovat sijoittuneet maantien varrelle sekä tien ja joen välillä levittäytyvän peltoaukean laitamille. Palveluja tai koulua Ravanissa ei ole, johtuen juuri Vanhakylän läheisyydestä. Ulvilan keskustaan Friitalaan tulee Ravanista matkaa pari kilometriä ja sinne johtaa myös pyörätie. Jalankulun ja pyöräilyn väyliä myöten pääsee myös runsaan 10 kilometrin päähän Porin keskustaan.
Ravanissa sijaitsee Satakunnan sairaanhoitopiirin omistama Antinkartanon toimintakeskus ja palvelukoti. Se tarjoaa asumis- ja kuntoutuspalveluja kehitysvammaisille. Lisäksi Ravanissa toimii yksityinen Lastensuojelulaitos Ravanikoti, jossa toimii myös Auroran koulun opetusyksikkö.
Ravanissa on myös aktiivinen kylätoimikunta, joka muun muassa järjestää asukkaille erilaisia tapahtumia ja toimintoja.
Historia
Ravanin kylän asutus on vanhaa, sen arvellaan periytyvän jo 1200-luvulta. Nykyään Vanhakylän puolella sijaitseva Liikistön muinaismuistoalue kuului aikoinaan Ravanin kylään. Ravanin ruotsinkielisen nimen Ragvaldsbyn vuoksi on arveltu, että muinainen Ragvaldan kauppapaikka olisi sijainnut Liikistössä.
Vuosina 1883–1901 Ravanissa toimi Venäjän vallan aikaiseen asevelvollisuusjärjestelmään kuulunut Ulvilan reservikomppania. Sitä varten rakennettiin Kokemäenjoen rantapelloille kasarmialue, jonka rakennuksia on vieläkin jäljellä. Suomen itsenäistymisen jälkeen Ravanin kasarmilla toimivat Suojeluskuntalaiset sekä Lotat. Alueelle rakennettiin muun muassa ampumarata ja urheilukenttä.[2]
1950-luvulla Ravanin kasarmi oli muutaman vuoden ajan kotitalouskouluna. Myöhemmin paikassa toimi vielä Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitos. Ravanin kasarmialueella ja sen ympäristössä on myös järjestetty muun muassa maatalousnäyttelyitä, joista viimeisin valtakunnallinen pidettiin vuonna 1994.[3]
Ravani on ollut myös vanha Kokemäenjoen ylityspaikka. Nykyisen Antinkartanon tuntumassa sijaitsi lauttaranta, josta oli yhteys joen eteläpuolelle Haistilaan jo keskiajalla. Aluksi ylitys hoidettiin veneillä, ensimmäinen lautta aloitti toimintansa 1640-luvulla. Lauttayhteys säilyi aina vuoteen 1953, jolloin valmistui kiinteä silta Friitalaan. Haistilan ja Ravanin välinen ylityspaikka oli osa keskiaikaista Huovintietä, joka yhdisti Turun seudun ja Kokemäenjoen suun.[4]
Lähteet
Viitteet
- ↑ Svenska ortnamn i Finland Institutet för de inhemska språken. Viitattu 24.10.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Ulvilan kaupunki, Kirkot ja arkkitehtuuri. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.12.2012.
- ↑ Farmarinäyttely on maatalouden merkkitapahtuma Satakunnassa 3/2010. Verkkolehti Satanen. Viitattu 4.12.2012.
- ↑ Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla, s.83 Satakuntaliitto. Viitattu 4.12.2012.
Aiheesta muualla
- Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II: Ravaninkylä”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 132–135. (2. p.) Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) Viitattu 24.9.2014.
