Rikkidikloridi

Tässä artikkelissa analysoimme Rikkidikloridi:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan ​​lähtien Rikkidikloridi on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja vaikuttanut kaikkeen ihmisten yksittäisistä päätöksistä globaalin tason tapahtumien tulevaisuuteen. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla niitä monia näkökulmia, joista Rikkidikloridi on muokannut kulttuuriamme, tapaamme suhtautua ja käsitystämme ympäröivästä maailmasta. Samoin tutkimme tapoja, joilla Rikkidikloridi jatkaa muutosten luomista, keskustelemalla sen aiheuttamista eettisistä ja moraalisista seurauksista nyky-yhteiskunnassa. Siksi tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kriittinen ja pohdiskeleva katsaus Rikkidikloridi:n vaikutuksiin nykymaailmassa.

Rikkidikloridi
Tunnisteet
CAS-numero 10545-99-0
PubChem CID 25353
Ominaisuudet
Molekyylikaava SCl2
Moolimassa 102,97 g/mol
Ulkomuoto Punainen neste
Sulamispiste −78 °C [1]
Kiehumispiste 59 °C (hajoaa) [1]
Tiheys 3,6 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa [1]

Rikkidikloridi (SCl2) on myrkyllinen rikin ja kloorin muodostama yhdiste. Se on yksinkertaisin kloorin sulfideista. Rikkidikloridia käytetään orgaanisessa synteesissä ja valmistettaessa muita rikin yhdisteitä. Huoneenlämpötilassa aine on punainen neste.

Valmistus

Rikkidikloridia voidaan valmistaa rikistä ja kloorista. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa rikki ja kloori reagoivat muodostaen dirikkidikloridia, joka reagoi edelleen kloorikaasun kanssa muodostaen rikkidikloridia. Jälkimmäinen reaktio on huoneenlämpötilassa hidas ja katalyytteinä käytetäänkin ferrikloridia tai jodia. Dirikkidikloridin ja kloorin reaktio on myös tasapainoreaktio. Pieni määrä fosforipentakloridia siirtää tasapainoa rikkidikloridin puolella. Kumpikin aineen valmistuksessa käytetyistä reaktioista ovat eksotermisiä.[2]

¼ S8 + Cl2 → S2Cl2; ΔH = −58,2 kJ/mol
S2Cl2 + Cl2 2 SCl2; ΔH = −40,6 kJ/mol

Reaktioita

Rikkidikloridia voidaan käyttää liittämään klooria tyydyttymättömien yhdisteiden kaksoissidoksiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana rikkidikloridia käytettiin valmistettaessa sinappikaasun esiastetta 2-kloorietyylisulfenyylikloridia. [3]

Rikkidikloridia voidaan käyttää rikkitetrafluoridin valmistamiseen. Rikkidikloridi reagoi natriumfluoridin kanssa asetonitriililiuoksessa. [4]

Rikkidikloridi hajoaa hydroksidi-ionien vaikutuksesta, jolloin syntyy kloridi- ja tiosulfaatti-ioneja sekä vettä. [2]

2 SCl2 + 6 OH- → 4 Cl- + S2O32- + 3 H2O

Turvallisuus

Rikkidikloridi on myrkyllistä. Aineen hengittäminen aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja kurkkukipua. Nieleminen saa aikaan huonoa oloa ja voi johtaa myös pyörtymiseen. Aine aiheuttaa vakavia syövytysvammoja joutuessaan kosketuksiin ihon tai silmien kanssa. Rikkidikloridi on myös haitallista ympäristölle ja erityisesti vesieliöille. [1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Rikkidikloridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 5.4.2009
  2. ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 529. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 5.4.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Constance M. Pechura, David P. Rall: Veterans at Risk, s. 72. National Academies Press, 1993. ISBN 978-0-309-09001-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 5.4.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Steve Mitchell: Biological interactions of sulfur compounds, s. 15. CRC Press, 1996. ISBN 978-0748402458 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 5.4.2009. (englanniksi)