Ristipyrstöt
Nykymaailmassa Ristipyrstöt on ongelma, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Ristipyrstöt on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen vaikutuksista ja seurauksista. Sen vaikutukset ulottuvat jokapäiväisen elämän eri osa-alueille ja vaikuttavat sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ristipyrstöt:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme, kuinka Ristipyrstöt on tunkeutunut eri alueille ja miten se on muokannut käsityksiämme ja käyttäytymistämme.
| Ristipyrstöt | |
|---|---|
.gif) Ristipyrstö (Tetragonurus cuvieri) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Voikalamaiset Stromateoidei |
| Heimo: |
Ristipyrstöt Tetragonuridae Risso, 1827 |
| Katso myös | |
Ristipyrstöt (Tetragonuridae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan maailmanlaajuisesti lämpimistä valtameristä.
Lajit ja anatomia
Ristipyrstöjen heimoon kuuluu yksi suku ja kolme lajia. Lajit ovat atlantinristipyrstö (Tetragonurus atlanticus), ristipyrstö (Tetragonurus cuvieri) ja Tetragonurus pasificus. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia kaloja, jotka kasvavat 30–70 cm pitkiksi. Selkäeviä heimon lajeilla on kaksi, joista etumainen on piikikäs ja matalampi. Aikuisilla ristipyrstöillä on vatsaevät, jotka puuttuvat nuorilta kaloilta. Ristipyrstöjen pyrstönvarsi on poikkileikkaukseltaan neliskulmainen ja varressa on kaksi suomuista koostuvaa kölievää. Ristipyrstöjen suu on pienehkö ja hampaat ovat pienet. Väritykseltään heimoon kuuluvat kalat ovat yksivärisen ruskeita tai mustia.[1][2][3][4]
Levinneisyys
Ristipyrstölajeja tavataan kaikista lämpimistä valtameristä. Niiden ravintoa ovat meduusat ja salpat ja nuoret kalat elävät usein vaippaeläinten ruumiinonteloissa. Aikuiset kalat elävät yleensä yksinään avomerellä. Ristipyrstölajit eivät ole kalastuksen kohteena ja ristipyrstön liha on mahdollisesti myrkyllistä.[1][3]
Lähteet
- ↑ a b Family Tetragonuridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Tetragonurus ITIS. Viitattu 25.3.2012.
- ↑ a b Family Tetragonuridae (PDF) FAO. Viitattu 25.03.2012. (englanniksi)
- ↑ Roger Tory Peterson, Earl S. Herald, William N. Eschmeyer: A Field Guide to Pacific Coast Fishes, s. 282. Houghton Mifflin Harcourt, 1999. ISBN 978-0618002122 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 25.03.2012. (englanniksi)