Roger Broo

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Roger Broo, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Roger Broo on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia ​​Roger Broo:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoidaan Roger Broo:n vaikutusta eri sektoreihin sekä tulevaisuudennäkymiä, joita tämän aiheen ympärille näkee. Lisäksi esitellään alan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkemyksiä ja näkemyksiä, joiden tavoitteena on tarjota laaja ja täydellinen visio Roger Broo:stä.

Roger Nils Håkan Broo (1. lokakuuta 1945 Ylimarkku – 24. lokakuuta 2017 Turku) oli suomenruotsalainen yhteiskuntatieteilijä ja kanslianeuvos, joka työskenteli pitkään Åbo Akademin hallintojohtajana ja vaikutti suomenruotsalaisessa kulttuurielämässä.[1]

Broo valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1971. Hän työskenteli tutkimusassistenttina Svenska litteratursällskapetin yhteiskuntatutkimuksen lautakunnassa 1969–1977 sekä kauppa- ja teollisuusministeri Kristian Gestrinin poliittisena sihteerinä 1974–1975, ennen kuin astui Åbo Akademin palvelukseen vuosiksi 1977–2010.[2] Korkeakouluneuvoston jäsenenä (1972–1977[3]) hän solmi suhteita yliopistoihin ja poliittisiin päättäjiin, ja kun Åbo Akademi siirtyi vuonna 1981 valtionrahoituksen piiriin, rahoituksen taso pysyi pitkälti Broon ansiosta entisellään.[1] Broo toimi myös Ammattikorkeakoulu Novian hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana,[1] ja hän johti pohjoismaisten yliopistojen hallintoyhteistyötä vuosina 1989–2002.[2]

Broo vaikutti Turun kunnallispolitiikassa RKP:n edustajana sekä toimi lukuisissa muissa luottamustehtävissä, kuten Svenska kulturfondenin, Pro Artibus -säätiön ja Turun taidemuseon hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, Suomen UNESCO-toimikunnan kulttuuriosaston puheenjohtajana (1978–1987) ja osallistui useiden valtiollisten komiteoiden ja työryhmien toimintaan. Hän oli myös Aktian hallintoneuvoston ja Turku 2011 -säätiön valtuuskunnan jäsen sekä ajatushautomo Magman hallituksen puheenjohtaja.[4]

Broo sai kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 1999. Hänen puolisonsa vuodesta 1970 oli professori Harriet Silius, ja heillä on kolme poikaa,[2] joista Måns Broo (s. 1973) on Åbo Akademin uskontotieteen yliopistonlehtori.[5]

Julkaisuja

  • Broo, Roger: Strävan till autonomi inom det svenska kyrkliga livet i Finland: En studie över finlandssvenska minoritetsstrategier. (Forskningsrapporter: Svenska litteratursällskapets i Finland nämnd för samhällsforskning, 27) Åbo: Åbo Akademi, 1977. ISSN 0355-3116
  • Broo, Roger ym.: Finlandssvenskan: Fakta och debatt. (Toimittanut Christer Laurén) Helsingfors: Söderström, 1978. ISBN 951-52-0479-8

Kirjallisuutta

  • Hellman, Gunilla ym.: Brooar: Till Roger Broo på 50-årsdagen. Helsingfors: Delegationen för svenska kulturfonden, 1995. ISBN 951-9211-37-3

Lähteet

  1. ↑ a b c Taxell, Christoffer: Nekrolog: Roger Broo. Hufvudstadsbladet, 29.10.2017, s. 50. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ a b c Kuka kukin on 2007, s. 87. Helsinki 2006. ISBN 951-1-20606-0
  3. ↑ Hosia, Matti: Korkeakouluneuvosto 1966–1995: Toimintahistoriikki ja pääsihteerin muistoja, s. 335. Helsinki: Opetusministeriö, 2009. ISSN 1458-8110 ISBN 978-952-485-800-7
  4. ↑ Broo, Roger hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  5. ↑ Strömberg, Emma: Måns Broo revolterade och blev hindu – men behöll tweedkavajen. Hufvudstadsbladet, 16.1.2023, s. 22–23. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 16.1.2023.