Rosa Smith Eigenmann

Nykymaailmassa Rosa Smith Eigenmann on ottanut johtavan roolin sekä arjessa että ammatillisella alalla. Teknologian ja globalisaation myötä Rosa Smith Eigenmann:stä on tullut jatkuva kiinnostuksen kohde, joka on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja uusia lähestymistapoja. Rosa Smith Eigenmann on vaikuttanut eri tavoin yhteiskuntavaikutuksestaan ​​talouteen, ja se on muuttanut paitsi tapaamme olla vuorovaikutuksessa, myös tapamme ajatella ja suhtautua ympäristöön. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Rosa Smith Eigenmann:n tärkeimpiä puolia ja analysoimme sen merkitystä ja kehitystä ajan myötä.

Eigenmann vuonna 1889.

Rosa Smith Eigenmann (7. lokakuuta 1858 Monmouth, Illinois, Yhdysvallat – 12. tammikuuta 1947 San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen iktyologi.[1]

Eigenmann löysi monia kaloja puolisonsa Carl Henry Eigenmannin kanssa. Eigenmann toimi myös Kalifornian tiedeakatemian kuraattorina sekä San Diegon luonnonhistoriallisen museon kirjastonhoitajana. Hänen ja puolisonsa kuvaamia kaloja ovat muuan muassa nevadankilli (Cyprinodon nevadensis) sekä Psectrogaster amazonica.

Lähteet

  1. ↑ Rosa Smith Eigenmann (1858-1947) sdnhm.org. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.