Iktyologia
Iktyologia-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Pitkä historia ja jatkuva yhteiskunnallinen merkitys Iktyologia on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri sektoreilla. Arkielämän vaikutuksista politiikkaan ja kulttuuriin Iktyologia on osoittautunut monitahoiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa perehdymme Iktyologia:n eri puoliin analysoimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Iktyologia eli kalatiede on tiede, joka tutkii kaloja. Tieteenala voidaan jakaa edelleen kalaryhmien mukaisiin erikoisaloihin. Iktyologia on merkittävä tiede biologian sisällä, sillä kaloilla on ollut keskeinen asema kaikkien selkärankaisten eläinten evoluutiossa. Iktyologian "isänä" pidetään ruotsalaista Peter Artedia.
Kalojen pääryhmien mukaan iktyologia voidaan jakaa luukalojen (Osteichthyes), rustokalojen (Chondrichthyes) ja leuattomien kalojen (Agnatha) tutkimukseen. Vaikka todennäköisesti suurin osa nykyisin elävistä kalalajeista on jo löydetty ja kuvattu, tiedeyhteisö on vielä 2000-luvullakin vahvistanut kuvauksen ja luokituksen 100–300 uudelle kalalajille vuosittain.[1][2] Iktyologisessa tiedossamme arvioidaankin yhä olevan varsin suuria aukkoja.[1] Kansainvälisen konsortion ylläpitämän FishBase-tietokannan mukaan vuoden 2020 joulukuuhun mennessä oli kuvattu 34 500 kalalajia.[3] Kalalajeja tunnetaan enemmän kuin kaikkien muiden selkärankaisten eläinten (sammakkoeläimet, matelijat, nisäkkäät ja linnut) lajeja yhteensä.
Yleisten biologian osa-alueiden lisäksi iktyologialla on liittymiä erityisesti meribiologian, limnologian ja kalataloustieteeseen tieteenaloihin.
Lähteet
- ↑ a b Grady, D. 2006. Venom runs thick in fish families, researchers learn. New York Times online, August 22, 2006.
- ↑ Scientists finding two new fish species a week. Msnbc
- ↑ Search FishBase FishBase. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi).
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iktyologia Wikimedia Commonsissa
| Osa-alueita | |
|---|---|
| Tieteilijöitä |