Royal Society of Arts

Royal Society of Arts (RSA), täydellinen nimi The Royal Society for the encouragement of Arts, Manufactures and Commerce, on monialainen, yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä ja valistusta ajava brittiläinen järjestö.^[1] Seuran nimi on vapaasti käännettynä Kuninkaallinen seura taiteen, teollisuuden ja kaupankäynnin tukemiseksi. Yhteisön jäsenillä on oikeus käyttää nimensä perässä FRSA-liitettä (Fellow of the Royal Society of Arts).^[1]

The Royal Society of Arts, Manufactures and Commerce’n perustamiseksi syntyi laaja tarve, koska the Royal Society keskittyi tutkimaan luonnontieteitä yleismaailmallisesta näkökulmasta. RSA perustettiin vuonna 1754 luomaan uusia ideoita, ajatuksia, keksintöjä ja innovaatioita, jotka keskittyivät parantamaan yhteiskuntaa käytännönläheisestä ja arjen näkökulmasta. Aatelismies, keksijä William Shipley oli kantava voima seuran perustamiseksi.^[2]

Seuran perustajina oli aristokraatteja, pappeja, luonnonfilosofeja, kauppiaita, artenaaneja ja muita henkilöitä. Vuonna 1758 seuran jäseninä oli herttuoita, Britannian pääministeri, valtiovarainministeri, muita ministereitä, parlamentin jäseniä ja virkamiehiä. Seura hyväksyi alusta alkaen naisia jäseniksi. Historioitsija Anton Howes kuvailee, että kyseessä on seura kaiken ja minkä tahansa kehittämiseksi ja ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi. Howesin mukaan seura on vaikuttanut huomattavalla tavalla brittiläisen yhteiskunnan kehitykseen.^[1]

Seuran jäsenet Adam Smith ja Edmund Burke ovat kehittäneet varhaisia teorioita kapitalismista, liberalismista ja konservatismista. Ajatus The Royal Academy of Arts’n perustamisesta kehittyi RSA:n suojissa ja seuran jäsenten keskuudessa. Seuran jäsenet vetosivat kuningas Yrjö III:ta perustamaan uuden taideakatemian. RSA:n jäsenet loivat idean ensimmäisestä maailmannäyttelystä, jota tuki seuran presidentti prinssi Albert. Lontoon maailmannäyttelyn tarkoituksena oli edistää ajatusta vapaakaupasta ja puoltaa kansainvälistä yhteistyötä vuonna 1851.^[1]

Maailmannäyttelyn tuotoilla ostettiin tontteja Etelä-Kensingtonista. Royal Albert Hall, Victoria & Albert Museum, Science Museum, Natural History Museum, Imperial College, Royal College of Art ja Royal College of Music sijaitsevat “Albertopoliksen” alueella. Guglielmo Marconi, Alexander Graham Bell ja Thomas Edison esittelivät uusia keksintöjään RSA:n tiloissa Lontoon John Adam Streetillä. Vuonna 1914 seuran kansainvälisiä jäseniä olivat Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Norjan, Persian, Portugalin, Venäjän, Espanjan ja Ruotsin hallitsijat. Yhdysvaltain ja Ranskan presidentit olivat jäseniä.^[1]

Seuran huomattavimpia jäseniä ovat olleet tai ovat David Attenborough, Tim Berners-Lee, Edmund Burke, Marie Curie, Judi Dench, Charles Dickens, John Diefenbaker, Thomas Edison, Michael Faraday, Benjamin Franklin, Alexander Graham Bell, Stephen Hawking, William Hogarth, Walter Isaacson, Nelson Mandela, Shirley Manson, Guglielmo Marconi, Karl Marx, Colin Powell, Mary Robinson, Theodore Roosevelt, Adam Smith ja Vivienne Westwood.^[1][3]

Seura jakaa vuosittain useita eri mitaleja ja palkintoja.

Albert Medal on nimetty prinssi Albertin mukaan, joka toimi seuran presidenttinä. Tim Berners-Lee, Marie Curie, Sarah Gilbert, Stephen Hawking, Franklin D. Roosevelt ja monet muut ovat voittaneet Albert-mitalin.^[4][5]

Benjamin Franklin Medal on nimetty Yhdysvaltain perustajaisä Benjamin Franklinin mukaan. Mitali perustettiin vuonna 1956, koska tuolloin tuli kuluneeksi 200 vuotta Franklinin jäsenyydestä. Philadelphiassa asunut Franklin perusti seuran osaston Brittiläiseen Amerikkaan vuonna 1756. Mitalin voivat saada seuran jäsenet, jotka asuvat Yhdysvalloissa. Seuran Yhdysvaltain osasto jakaa mitalin. Raj Chetty, Judi Dench, Jonathan Ive, Colin Powell ja monet muut ovat voittaneet mitalin.^[6][7][8]

Bicentenary Medal perustettiin vuonna 1954. Mitalilla palkitaan muotoilijoita ja suunnittelijoita.^[9]

Seura jakaa vuosittain The Royal Designer for Industry -palkinnon. Kyseessä on korkein kunnianosoitus suunnittelijoilla Britanniassa. Britannian kansalaiset käyttävät RDI-liitettä (Royal Designer for Industry). Ulkomaalaiset käyttävät HonRDI-liitettä (Honorary Royal Designer for Industry). Britannian kansalaisista palkinnon ovat saaneet Tim Berners-Lee, James Dyson, John Galliano, Jonathan Ive, Issey Miyake, Paul Smith ja Vivienne Westwood. Suomalaisista suunnittelijoista palkinnon ovat saaneet Alvar Aalto, Yrjö Kukkapuro, Antti Nurmesniemi, Vuokko Nurmesniemi, Timo Sarpaneva ja Ilmari Tapiovaara.^{[10][11][12][13]}

Design For Life Awards käynnistettiin vuonna 2024. Palkinnon suojissa on lisäksi Student Design Awards, Pupil Design Awards ja Catalyst Awards. Student Design Awards perustettiin vuonna 1924. Pupil Design Awards perustettiin vuonna 2014.^[14][15][16]

Seuralla on ollut vuosisatojen ajan läheiset suhteet Britannian kuninkaalliseen perheeseen. Kuninkaallisen perheen jäsenet ovat toimineet seuran suojelijoina ja presidentteinä.^{[17][18][19][20][21][22][23][24]}

• Kuningas Edvard VII (1901-1910)
• Kuningas Yrjö V (1910-1936)
• Kuningatar Elisabet II (1953-2022)
• Prinsessa Anne (2024-)^[25][26]

• Sussexin herttua, prinssi August Fredrik, kuningas Yrjö III:n poika (1816-1843)
• Prinssi Albert, kuningatar Viktorian puoliso (1843-1861)
• Walesin prinssi Edvard VII, kuningatar Viktorian poika (1863-1901)
• Walesin prinssi Yrjö V, Edvard VII:n poika (1901-1910)
• Connaughtin herttua Arthur, kuningatar Viktorian poika (1911-1942)
• Edinburghin herttuatar, prinsessa Elisabet, kuningas Yrjö VI:n tytär (1947-1953)
• Edinburghin herttua, prinssi Philip, kuningatar Elisabetin puoliso (1953-2011)
• Prinsessa Anne, kuningatar Elisabetin tytär (2011-)^[27]

• About Us (Arkistoitu – Internet Archive) Seuran kotisivut (englanniksi)