Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkia Ruhovaara:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Ruhovaara on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen eri alueilla. Seuraavilla riveillä tarkastelemme huolellisesti Ruhovaara:n tärkeimpiä näkökohtia, sen kehitystä ajan myötä ja sen läsnäoloa nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri aloilla tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Ruhovaara:stä, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Ruhovaara on kylä Joensuun kaupungin itäosassa Pohjois-Karjalassa valtakunnan rajan tuntumassa noin 70 kilometriä Joensuun keskustasta ja noin 25 kilometriä Tuupovaaran kirkonkylästä kaakkoon. Osa kylästä luovutettiin Neuvostoliitolle 1944. Aikaisemmin Ruhovaara kuului Korpiselän kuntaan vuoteen 1946 asti ja sitten Tuupovaaran kuntaan vuoteen 2005 asti. Ruhovaaran naapurikyliä ovat muun muassa Mannervaara ja Syrjävaara.
Ruhovaaraan johtaa maantie Mannervaarasta seututie 500:lta. Tie johtaa valtakunnan rajalle ja sieltä edelleen Korpiselän tyhjillään olevaan kirkonkylään Venäjän puolelle.
Ruhovaarassa toimi tilapäinen rajanylityspaikka, mutta se lakkautettiin vuonna 2011.[1]
Haukivaara • Hoilola • Hominvaara • Karali • Keskijärvi • Kilpijärvi • Kitilänselkä • Kokkari • Korpiselkä (kirkonkylä) • Kruununpuisto • Lehmivaara • Mannervaara • Meriinaho • Ruhovaara • Saarivaara • Saaroinen • Tolvajärvi • Tšiipakka • Tšikki • Tšokki • Vieksinki • Yläjärvi • Ägläjärvi