Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Tšikki, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Tšikki on tärkeä aihe useilla aloilla politiikasta kulttuuriin, mukaan lukien tieteeseen ja teknologiaan. Vuosien varrella Tšikki on osoittanut merkittävän vaikutuksen ihmisten elämään ja synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua sen merkityksestä ja vaikutuksesta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tšikki:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin sen vaikutuksia ja roolia nykyään sekä tarjoamaan kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on kiinnittänyt suuren yleisön huomion.
Tšikki oli kylä Korpiselän kunnan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Tšikin kyläkeskus sijaitsi Ilomantsin rajalla olevan Viiksinselkä -nimisen järven eteläpäässä noin 15 kilometriä kirkonkylästä koilliseen. Tšikin naapurikyliä olivat etelässä Tšokki ja Kokkari, lännessä Karali ja pohjoisessa Ilomantsin puolella Melaselkä.[1] [2]
Talvisodassa Neuvostoliitto ei vallannut Tšikkia, mutta 1940 Moskovan rauhanehtojen mukaan se oli luovutettava Neuvostoliitolle ja kyläläiset evakuoitiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Jatkosodan alussa 1941 kylä vallattiin takaisin ja asukkaat pääsivät jälleenrakentamaan kotejaan, mutta 1944 alueelta oli vetäydyttävä ja väestö evakuoitiin uudelleen.
Haukivaara • Hoilola • Hominvaara • Karali • Keskijärvi • Kilpijärvi • Kitilänselkä • Kokkari • Korpiselkä (kirkonkylä) • Kruununpuisto • Lehmivaara • Mannervaara • Meriinaho • Ruhovaara • Saarivaara • Saaroinen • Tolvajärvi • Tšiipakka • Tšikki • Tšokki • Vieksinki • Yläjärvi • Ägläjärvi