Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Rukoushuonekunta:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen perehdymme eri näkökohtiin, jotka muodostavat tämän erittäin tärkeän aiheen. Analysoimme sen merkitystä yhteiskunnassa ja miten se on kehittynyt vuosien varrella. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Rukoushuonekunta:stä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys. Epäilemättä Rukoushuonekunta on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa suuresti ja on hyödyllinen kaikille lukijoille.
Rukoushuonekunta eli Rukoushuoneseurakunta[1] [2] oli seurakunnan laita-alueella toimiva evankelis-luterilaisen kirkon yhteisö,[3] jolla oli oma rukoushuone jumalanpalveluksia varten.[2] Rukoushuonekunnan perustamiseen tarvittiin valtioneuvoston hyväksyntä.[1] Rukoushuonekunta oli kirkkolain alainen ja sillä oli oikeus verottaa jäseniään. Rukoushuonekunnan päättäviä elimiä olivat kirkonkokous ja kirkkoneuvosto.[4] Rukoushuonekunnan vanhentunut nimitys on saarnahuonekunta.[5]Nykyisessä kirkkolaissa ei ole käsitettä rukoushuonekunta.[2] Vaikka nykyinen kirkkolaki ei enää tunne rukous- tai saarnahuonekunnan käsitettä, toimii Rauman seurakunnan yhteydessä edelleen Kodisjoen saarnahuonekunta, joka omistaa Kodisjoen kirkon. [6]