Tässä artikkelissa aiomme syventyä Runar Björkman:een, aiheeseen, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Runar Björkman on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen sarjan ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Vuosien varrella Runar Björkman on ollut tutkimuskohteena eri tiedonaloilla, mikä on rikastanut keskustelua aiheesta. Tässä artikkelissa yritämme valaista Runar Björkman:tä tutkimalla sen eri ulottuvuuksia ja näkökulmia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen nykypäivänä.
Runar Sven Björkman (29. huhtikuuta 1911 Uusikaarlepyy – 22. syyskuuta 1941) oli suomalainen keihäänheittäjä. Hän sijoittui pronssille Kalevan Kisoissa 1939 keihäänheitossa tuloksella 69,02. Hän edusti vaasalaista IK Hellas Vasaa. Seuraavana vuonna Välirauhan kesänä 1940 häm oli kisan kuudes. Hän harrasti myös muita urheilulajeja, jonka pohjalta hän teki vuonna 1937 10-ottelussa nykypisteet 5721, joka oikeutti Suomen vuositilastossa kuudennelle sijalle.
Ammatiltaan Björkman oli panttilainakonttorin johtaja Vaasassa.
Björkman palveli jatkosodassa vänrikkinä JR 61:ssä, jossa haavoittui Syvärillä, ja kuoli 38. kenttäsairaalassa syksyllä 1941[1].