Ruteenit

Tässä artikkelissa Ruteenit:tä tarkastellaan eri näkökulmista, jotta voidaan perehtyä sen tärkeyteen ja merkitykseen nykyään. Koko lukemisen aikana analysoidaan Ruteenit:een liittyviä keskeisiä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Erilaisia ​​näkemyksiä ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta tarkastellaan, jotta voidaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Ruteenit:stä. Samoin esitetään konkreettisia esimerkkejä ja tapaustutkimuksia, joiden avulla lukija ymmärtää paremmin Ruteenit:n merkityksen ja soveltamisen jokapäiväisessä elämässä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota globaali ja täydellinen näkemys Ruteenit:stä, jonka tarkoituksena on edistää tämän laajan ja merkittävän aiheen tuntemista ja ymmärtämistä.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Ruteenit
Ruteenien lippu.
Ruteenien lippu.
Karpaattien ruteeneita eri heimojen kansallispuvuissa
Karpaattien ruteeneita eri heimojen kansallispuvuissa
Väkiluku n. 55 000, Ruteenijärjestöjen ilmoittamana 2 milj.
Asuinalueet Romania, Puola, Ukraina, Slovakia, Serbia, Kroatia
Kielet ruteeni, Pannonian (Vojvodinan) ruteeni, slovakki, ukraina, venäjä
Uskonnot Ortodoksisuus, Idän katoliset kirkot

Ruteenit eli rusynit ovat itäisen Keski-Euroopan eri alueilla hajallaan elävä slaavilainen kansa, joka puhuu itäslaavilaisiin kieliin kuuluvaa ruteenin kieltä. Ruteenien perinteisenä kotiseutuna pidetään Ruteniaa. Suurimmat nykyiset ruteenien keskittymät ovat Slovakiassa, Ukrainassa (karpatoruteenit), Puolassa ja Serbian Vojvodinassa.

Ruteenien asema on monin paikoin melko epämääräinen ja sekava. Esimerkiksi neuvostoaikana Ukrainan Taka-Karpatian alueella ruteenien kansalliset pyrkimykset tukahdutettiin melko voimakkaasti, ja heidät laskettiin virallisesti ukrainalaisiksi.

Ruteenin kieli on lähimpänä ukrainan kieltä. Ukrainan valtio katsookin, että ruteeni on vain ukrainan murre. Varsin lähellä se on myös valkovenäjän kieltä, jota kutsutaan myös valkoruteeniksi. Myös ukrainan kieltä on lännempänä kutsuttu ruteeniksi.

Tšekkoslovakiassa ruteeneja, ukrainalaisia ja venäläisiä ei pitkään aikaan tilastoitu erillisiksi kansoiksi, ja sosialismin aikana ruteenit olivat virallisesti vain ukrainalainen heimo, jonka kieltä ei tunnustettu. Vastaavasti Unkarissa Slovakian rajan läheisyydessä eläneet ruteenit laskettiin slovakeiksi ja pantiin slovakinkielisiin kouluihin. Nykyään ruteenin kieli on Slovakiassa tunnustettu, mutta kansa on vieraantunut siitä.

Länsislaaviseksi luokiteltu Pannonian eli Vojvodinan ruteenien kieli, joka voimakkaita paikallisvaikutteita saatuaan on läheistä sukua sekä serbin että slovakin kielille, normitettiin vuonna 1923, ja myöhemmin siitä tuli yksi alueen seitsemästä virallisesta kielestä. Nykyään ruteeneja elää Vojvodinassa noin 30 000 henkeä, ja alueella on sadan vuoden aikana ilmestynyt yli 200 ruteeninkielistä kaunokirjallista teosta.

Katolisessa Puola-Liettuassa elettyään useimmat ruteenit ovat ortodoksista riitusta noudattavia mutta paavin ylivallan tunnustavia uniaatteja.

Puolan ja Galitsian Karpaateilla elävät ruteenit jaetaan kolmeen heimoon, jotka ovat lännestä itään lueteltuna lemkot, boykot ja hutsulit.

Kuuluisia ruteeneja

Aiheesta muualla