Tässä artikkelissa aiomme puhua Ryszard Kapuściński:stä, aiheesta, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina ja joka on herättänyt suurta keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Ryszard Kapuściński on kiinnostava kohde monille ihmisille, koska sillä on suora vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Seuraavilla riveillä tutkimme tätä aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä eri aloilla. Epäilemättä Ryszard Kapuściński on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja on välttämätöntä ymmärtää se perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin ympäröivää maailmaa.
Ryszard Kapuściński (4. maaliskuuta 1932 Pinsk – 23. tammikuuta 2007 Varsova) oli Puolan kuuluisimpia toimittajia ja käännetyimpiä kirjailijoita. Hänet mainittiin monesti kirjallisuuden Nobel-arvailujen yhteydessä. Reportterina Kapuściński todisti 27:ää vallankumousta tai -kaappausta itse paikalla. Hän tapasi muun muassa Patrice Lumumban, Che Guevaran ja Idi Aminin.[1]
Kapuściński työskenteli vuosia ulkomaankirjeenvaihtajana Puolan PAP-uutistoimistolle Afrikassa. Hänen kansainvälinen läpimurtoteoksensa oli Etiopian keisarin Haile Selassien hovia ja hallintoa kuvaava Keisari (1978). Kapuścińskin Afrikkaa käsittelevä kirja Eebenpuu (1998) koostuu reportaaseista 1950-luvulta 1990-luvulle. Kapuścińskilta on suomeksi ilmestynyt myös Imperiumi (1993), joka on reportaasikokoelma Neuvostoliiton hajoamisesta. Hänen suomentajansa on ollut Tapani Kärkkäinen.
Aulis Sallisen ooppera Palatsi perustuu osittain Kapuścińskin Keisari-teokseen.[2]
Ryszard Kapuściński on haudattu Varsovan Powązki Wojskowe -hautausmaalle.
Vuonna 2010 perustettiin Varsovassa Ryszard Kapuścińskin nimeä kantava kansainvälinen reportaasipalkinto. Se myönnetään vuosittain merkittävälle reportaasikirjalle. Kirjasta täytyy olla ilmestynyt puolankielinen käännös. Ensimmäisenä vuonna palkinto myönnettiin ranskalaisen journalistin Jean Hatzfeldin Ruanda-reportaasikirjalle La Stratégie des antilopes.