Rørosin rata

Var1:n alueella on vuosien varrella syntynyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja keskusteluja. Perustamisestaan ​​lähtien Rørosin rata on ollut kiinnostuksen kohteena paitsi akateemisella tasolla, myös yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus on ollut sellainen, että se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueet kulttuurista, politiikasta, taloudesta teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Rørosin rata:n merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta nykymaailmassa. Sen alkuperästä nykypäivään analysoimme sen kehitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.

Rørosin rata
Rørosbanen
Rataosa merkitty karttaan punaisella.
Rataosa merkitty karttaan punaisella.
Perustiedot
Reitti Hamar–Støren
Avattu 1877
Tekniset tiedot
Pituus 382 km
Sähköistys ei

Rørosin rata (norj. Rørosbanen) on Norjan rataverkkoon kuuluva rautatie, joka kulkee Hamarista Elverumin, Tynsetin ja Rørosin kautta Støreniin, jossa se yhdistyy siellä Dovren rataan. Rataosan pituus on 382 kilometriä ja se avattiin kokonaisuudessaan vuonna 1877, osia siitä oli otettu käyttöön jo aiemmin.[1]

  • Matkustajajuna lähellä Atnaa vuonna 2009.
    Matkustajajuna lähellä Atnaa vuonna 2009.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Wisting, Tor: Rørosbanen Store norske leksikon. 26.1.2023. Viitattu 27.1.2024. (norjaksi)

Aiheesta muualla