Nykymaailmassa S/S Joh-Parviainen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Maailmantalouden vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään S/S Joh-Parviainen on herättänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi syvällisemmin on välttämätöntä analysoida sen eri ulottuvuuksia ja vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme S/S Joh-Parviainen:n monia puolia ja sen merkitystä tänään sekä sen tuomia tulevaisuudennäkymiä.
S/S Joh-Parviainen | |
---|---|
Tyyppi |
Höyrykäyttöinen hinaaja Nykyisin huviliikenteessä |
Lippuvaltio |
![]() |
Kotipaikka | Vääksy |
Aiemmat nimet | - |
Omistaja | Yksityisomistuksessa |
Aiemmat omistajat | Joh-Parviainen Oy, Säynätsalo (1908–1947), Enso-Gutzeit Oy, Säynätsalo (1947–1965), AV-System Oy, Jyväskylä ja Tauno Häkkinen, Vaajakoski (1965–1970), Jorma Manninen, Vääksy (1970) |
Vesillelasku | 1908 |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 21,38 m |
Leveys | 4,86 m |
Syväys | 2,20 m |
Koneisto | Compound-höyrykone |
Koneteho | 175 ihv kW |
Nopeus | 7 (matkanopeus) kn |
S/S Joh-Parviainen on höyrylaiva, joka on rakennettu vuonna 1908 Borgå Mekaniska Verkstadin telakalla Porvoossa. Alus hinasi Päijänteellä. tukkeja Parviaisen tehtaalle sekä veti proomuilla valmiita tuotteita Lahden ja Jyväskylän satamiin. Myöhemmin aluksen varustelua parannettiin ja se toimi hinauksen lisäksi omistajansa edustustehtävissä. S/S Joh-Parviainen toimi ammattiliikenteessä vuoteen 1965 asti jonka jälkeen alus siirtyi yksityisomistukseen.
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin[1] ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.