S/S Tarjanne

Nykymaailmassa S/S Tarjanne on edelleen perustavanlaatuinen ja kiehtova aihe, joka herättää niin tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. S/S Tarjanne:n merkitys ilmenee eri alueilla lääketieteestä teknologiaan, politiikan ja kulttuurin kautta. Kautta historian S/S Tarjanne on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme S/S Tarjanne:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä kiehtovasta ja jatkuvasti muuttuvasta aiheesta.

S/S Tarjanne
Tyyppi Höyrykäyttöinen matkustaja-alus
Lippuvaltio  Suomi
Kotipaikka Tampere
IMO-numero 8,634,792.0
Omistaja Runoilijan tie Oy
Aiemmat omistajat Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne, Ruovesi 1908–1967
Rakennustelakka Lehtoniemi & Taipale, Lehtoniemen konepaja, Joroinen
Kokoamispaikka: Mäkitalonlahden ranta, Vilppula
Tilattu 1905
Kölinlasku 1907
Vesillelasku 1908
Luovutettu 1908 tammikuu
Tekniset tiedot
Pituus 29,45 m
Leveys 6,25 m
Syväys 2,39 m
Bruttovetoisuus 1372 brt
Bruttovetoisuus (GT) 133
Koneisto Trippeli-höyrykone
Koneteho 300 ihv kW
Nopeus 18,74 km/h
Nopeus Matkanopeus noin 9,5 kn
Hyttejä Asiakkaille 4, henkilökunnalle 4
Miehistö Neljä + ravintolahenkilökunta.

S/S Tarjanne (IMO 86347920) on vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva. Tarjanne on palvellut Näsijärvellä matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Nykyään alus liikennöi vuoropäivinä Tampereelta Näsijärven ja Muroleen kanavan kautta Ruovedelle ja sieltä Virroille. Sen kulkureitti Tampereelta Virroille tunnetaan nimellä Runoilijan tie. Alus palvelee myös risteilyliikenteessä.

Alus on Suomessa viimeinen pitkän linjan matkustajahöyrylaiva ja maailman vanhin edelleen liikenteessä oleva alkuperäistä reittiä kulkeva matkustajahöyrylaiva. Siinä on 115 matkustajapaikkaa, ja miehistöä 4 + ravintolahenkilökunta. Yläkerran ravintola on muutettu nykyiseen asuunsa vuonna 1916 Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemana. Vuoteen 1956 asti yläkannella oli toisen luokan hyttejä ja alakannella kolmannen luokan hyttejä. Laivaan on tehty pienemmät peruskorjaukset vuosina 1956 ja 1962. Mittava peruskorjaus tehtiin 2006-2007 ja saatettiin loppuun 2008. Rahapulan vuoksi ei korjauksia kuitenkaan saatu toteutetuiksi alkuperäisten suunnitelmien laajuudessa.

Käyttöhistoria

Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarjanne oli pakko-otettuna Venäjän laivaston Näsijärvellä purjehtineeseen osastoon, jolloin se aseistettiin tykillä. Laiva riisuttiin aseista talvella 1918, ja tykki siirrettiin käytettäväksi Suomen sisällissodassa. Tarjanne liikennöi ennen yhdessä S/S Pohjolan kanssa Tampere–Virrat-väliä. Vuonna 1929 Tarjanne oli HL Kurun pelastustöissä mukana, kun HL Kuru upposi Tampereella Siilinkarin lähellä.

Muita tietoja

  • Kattila: 2 MW
  • Polttoaine: Koivuhalot (talvi 2022-2023), aiemmin kevyt polttoöljy (Öljypolttimet asennettu vuonna 1964, alun perin haloilla lämmitettävä, myös kivihiiltä käytetty esimerkiksi vuonna 1937)
  • Liikennöinti: Tampere–Ruovesi–Virrat–Ruovesi–Tampere, Risteilyjä Virroilla ja Tampereella
  • Matkustajapaikkoja: 115
  • Varusteet: Ravintola 82 paikkaa

Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.

Katso myös

Aiheesta muualla/lähteet

Tarjanne - 1941