Saamelaisten kansallispäivä

Nykymaailmassa Saamelaisten kansallispäivä on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Saamelaisten kansallispäivä on kiinnittänyt asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Saamelaisten kansallispäivä:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen, analysoimme sen vaikutusta eri aloilla ja sen merkitystä nykyään. Kattavan analyysin avulla pyrimme selvittämään Saamelaisten kansallispäivä:tä ympäröivät mysteerit ja ymmärtämään sen todellisen ulottuvuuden modernissa yhteiskunnassa.

Saamen lippu.
Helsingin kaupungintalo liputti Suomen ja Saamen lipuilla saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta 2020.

Saamelaisten kansallispäiväksi (pohjoissaameksi Sámi álbmotbeaivi, inarinsaameksi Säämi aalmugpeivi ja koltansaameksi Saaʹmi meersažpeiʹvv) on valittu 6. helmikuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Yhteistyöstä päätettiin Norjan Trondheimin saamelaiskokouksessa, joka oli ensimmäinen laatuaan. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaan syntyneen tuohon aikaan. Virikkeenä oli maailmalla leviävä kansallisuusaate. Saamelaisten pyrkimyksenä oli ensisijaisesti säilyttää mahdollisuus perinteisiin elinkeinoihinsa.[1]

Helsingin yliopiston julkaisemiin almanakkoihin kansallispäivä otettiin mukaan vuodesta 2004 alkaen.[2][1] Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Norjan, Ruotsin ja Suomen viranomaiset suosittavat päivänä yleistä liputusta.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan Almanakka.helsinki.fi. Arkistoitu 9.6.2007. Viitattu 22.7.2012.
  2. ↑ a b Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 24.10.2013. Sámediggi, Saamelaiskäräjät, Samediggi.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.7.2012.

Aiheesta muualla