Nykyään Samettisimput on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Globalisaation ja yhteenliittymien lisääntyessä Samettisimput:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Samettisimput on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan Samettisimput:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä.
Samettisimput | |
---|---|
![]() Samettisimppu (Aploactisoma milesii) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Simppukalat Scorpaeniformes |
Heimo: |
Samettisimput Aploactinidae McCulloch, 1922 |
Sukuja[1] | |
Katso myös | |
Samettisimput (Aploactinidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä vesistä Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä.
Samettisimppujen heimoon kuuluu 18 sukua ja 48 lajia.[2] Ne ovat pienikokoisia kaloja jotka jäävät tyypillisesti alle 5 cm pitkiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat suuripäisiä ja hieman litteähköjä kaloja. Tyypillisiä piirteitä ovat erikoistuneet suomut, jotka tekevät kalan ruumiista samettimaisen, pitkä, silmän yläpuolelta alkava selkäevä, kookkaat rintaevät, piikikäs pää ja suurehko pyöreä pyrstöevä. Väriltään samettisimppulajit ovat tyypillisesti rukean-, punaisen- tai vihreänkirjavia ja selästään vatsaa tummempia.[3][4][5]
Samettisimppulajeja tavataan indopasifiselta merialueelta trooppisista vesistä. Ne elävät matalista vesistä aina noin 500 metrin syvyyteen. Heimon kalat elävät kivikkoisilla alueilla tai runsaan vesikasvillisuuden joukossa.[3][4]