Samuel Lizelius

Nykymaailmassa Samuel Lizelius on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Samuel Lizelius on jatkossakin tutkimus- ja analyysikohteena ympäri maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai tieteenalan merkityksen vuoksi. Samuel Lizelius on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen alkuperästään tämän päivän vaikutuksiin, ja sen merkitys jatkuu edelleen. Tässä artikkelissa käsittelemme Samuel Lizelius:een liittyviä eri näkökohtia, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Samuel Lizelius (5. marraskuuta 1755 Pöytyä – 14. toukokuuta 1830 Ristiina) oli Ristiinan kirkkoherra ja Suomen ensimmäisten aikakauslehtien toimittaja[1].

Samuel Lizeliuksen isä oli Pöytyän ja Mynämäen kirkkoherra ja ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittaja Anders Lizelius. Samuel valmistui ylioppilaaksi vuonna 1772 ja opiskeli sen jälkeen Turun akatemiassa. Vuonna 1778 hän muutti Tukholmaan.[1]

Lizelius oli mahdollisesti Suomen ensimmäisen aikakauslehden, vuonna 1782 ilmestyneen Om Konsten at rätt behagan toimittaja. Seuraavana vuonna hän toimitti Angenäma Sjelfswåld -nimistä lehteä. Noihin aikoihin Lizelius lienee saanut valmiiksi myös opintonsa, sillä kesällä 1784 hän toimi isänsä sijaisena Mynämäellä ja seuraavana syksynä hänet nimitettiin Turun jalkaväkirykmentin saarnaajaksi.[1]

Vuonna 1789 Lizelius nimitettiin Ristiinan kirkkoherran virkaan. Riitaisana ja omavaltaisena hän joutui pian seurakuntalaisten ja tuomiokapitulin epäsuosioon. Lukuisten valitusten ja huomautusten jälkeen Lizelius pantiin viralta vuonna 1815. Loput elämäänsä hän vietti maatilallaan Ristiinan Mieluanniemellä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Wirilander, Hannele: Lizelius, Samuel (1755 - 1830): Ristiinan kirkkoherra, aikakauslehden toimittaja Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2005. Viitattu 18.4.2016.

Aiheesta muualla

  • Gulin, Lennart. Ristiinan kirkkoherra Samuel Lizelius: ajankuvaus seurakuntaelämästä Savossa 1700-1800-lukujen vaihteessa. Omakustanne, 1993.