Tässä artikkelissa analysoimme Sarzana:tä, aihetta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Sarzana on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion, koska se on merkityksellinen eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Lisäksi Sarzana on ollut lukuisten keskustelujen ja keskustelujen kohteena, mikä on osaltaan kasvattanut sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Sarzana:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme valaista tätä aihetta ja tarjota täydellisemmän ja syvemmän käsityksen Sarzana:stä.
Sarzana | |
---|---|
Näkymä kaupunkiin. |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Sarzana |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Italia |
Alue | Liguria |
Maakunta | La Spezia |
Hallinto | |
– Pormestari | Alessio Cavarra (2013–) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 34 km² |
Korkeus | 21 m |
Väkiluku (30.11.2010) | 21 978 |
Sarzana (sarˈdzaːna) on kaupunki ja kunta La Spezian maakunnassa Ligurian alueella Italiassa, 15 kilometriä La Speziasta itään, Pisaan johtavan radan varrella kohdassa, jossa rata Parmaan eroaa pohjoiseen. Vuonna 2010 väkiluku oli 21 978.
Sarzanan sijainti tultaessa Magran (antiikin Macra) laaksoon, joka yhdisti Etrurian ja Liguria antiikin Rooman aikaan, teki sen sotilaallisesti merkittäväksi keskiajalla. Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran 983 Otto I Suuren asiakirjassa. Vuonna 1202 piispanistuin siirrettiin muinaisesta Lunista 5 kilometriä kaakkoon Sarzanaan.
Sarzanan herra vaihtui sen sijainnin vuoksi useita kertoja. Ensin kaupunki kuului Pisalle, sitten Firenzelle, sitten Genovan Banco di S. Giorgiolle ja vuodesta 1572 Genovalle itselleen.
Näiden tapahtumien vuoksi Sarzanasta tuli linnoituksena huomion kohde, ja se kiinnostaa edelleen sotahistorian ja erityisesti linnoitusten historian harrastajia.[1]
Vuonna 1814 kaupunki liitettiin Sardinian kuningaskuntaan, ja Ligurian ja Toscanan raja kulkee nykyisin sen ja Carraran välistä.
Paavi Nikolaus V on syntynyt Sarzanassa 1397.
Sarzanan lähelle asettui asumaan ennen vuotta 1264 toscanalaista Fucecchiota 900-luvulta alkaen hallinneen Cadolingi di Borgonuovon suvun haara, joka oli omaksunut nimen Buonaparte. Vuonna 1512 suvun eräs jäsen (Francesco Buonaparte, k. 1540) asettui pysyvästi asumaan Ajaccioon, ja näin hänestä tuli Buonaparten suvun Korsikan linjan perustaja ja siten Sebastiano Nicola Buonaparten suora esi-isä. Tämä vuorostaan oli keisari Napoleon I:n (s. Korsikalla 1769) isoisoisä.
Vuonna 1921 Sarzanassa käytiin paikallisen väestön ja fasistijoukon välisiä taisteluja (it. Fatti di Sarzana). Taistelujen aikana pieni karabinieerien ja tavallisten kansalaisten ryhmä ryhtyi vastarintaan ja torjui 300 aseistetun fasistin joukon, joka oli tullut tuhoamaan kaupunkia, ja he surmasivat osan sitä. Saksan miehittäessä Italiaa toisen maailmansodan aikana Sarzana oli partisaanivastarinnan keskus.
Köppenin ilmastoluokituksessa seudun ilmasto kuuluu välimerenilmaston viileän kesän alaryhmään (Csb).[2]
Ameglia | Arcola | Beverino | Bolano | Bonassola | Borghetto di Vara | Brugnato | Calice al Cornoviglio | Carro | Carrodano | Castelnuovo Magra | Deiva Marina | Follo | Framura | La Spezia | Lerici | Levanto | Maissana | Monterosso al Mare | Ortonovo | Pignone | Porto Venere | Riccò del Golfo di Spezia | Riomaggiore | Rocchetta di Vara | Santo Stefano di Magra | Sarzana | Sesta Godano | Varese Ligure | Vernazza | Vezzano Ligure | Zignago