Nykymaailmassa kiinnostus Saviliuske:tä kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Saviliuske on kiinnittänyt laajan yleisön huomion joko nykyisen merkityksensä tai historiallisen vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella on syntynyt keskustelua, tutkimusta ja tutkimuksia, jotka ovat syventäneet sen merkitystä ja merkitystä. Saviliuske on herättänyt aitoa kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä, ja se on herättänyt kaikenlaista pohdintaa ja keskustelua. Tässä artikkelissa perehdymme Saviliuske:n maailmaan ja tutkimme sen monia puolia tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen merkitys ja merkitys nyky-yhteiskunnassa.
Saviliuske on savi- tai liejukivestä muodostunut, alhaisen asteen metamorfoosin kokenut liuskekivi. Metamorfoosin edetessä saviliuske muuttuu fylliitiksi ja edelleen kiilleliuskeeksi.[1]
Saviliuskeen väri vaihtelee riippuen liuskeen sisältämistä orgaanisista aineksista ja siinä olevan raudan oksidoitumisasteesta. Saviliuske koostuu pääasiassa kvartsista ja muskoviitista tai illiitistä. Usein mukana on myös biotiittia, kloriittia, hematiittia ja pyriittiä.
Saviliuskeesta voidaan tehdä kattolaattoja, sillä sen ominaisuuksien ansiosta siitä saa helposti ohuita laattoja. Liuskelaattoja voidaan käyttää myös ulkolattioissa ja seinien päällysteenä.
Hienoa saviliusketta voidaan käyttää hiomakivenä. 1700- ja 1800-luvulla saviliusketta käytettiin liitutauluina. Akvaarioissa se on käyttökelpoinen sisustuselementteinä, sillä saviliuske ei muuta veden kemiallisia olosuhteita.
Biljardipöytälevyt[2] ja mustat go-kivet on perinteisesti tehty saviliuskeesta.