Seminaarinmäki

Aiemmin yhteiskunta on nähnyt lukemattomia edistysaskeleita ja muutoksia Seminaarinmäki:ssä, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet tapaamme elää ja havaita ympärillämme oleva maailma. Tieteellisistä löydöistä kulttuurivallankumouksiin Seminaarinmäki on ollut ratkaisevassa roolissa nykyisen todellisuutemme muokkaamisessa. Vuosien varrella olemme nähneet, kuinka Seminaarinmäki on kehittynyt ja mukautunut jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Seminaarinmäki:n merkitystä jokapäiväisen elämämme eri puolilla ja sen vaikutusta tapaamme ajatella ja toimia.

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki on Jyväskylän yliopiston vanhin kampusalue, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.^[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin^[2].

Kasvitieteellinen puutarha

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.^lähde?

Seminaarinmäen rakennukset

Päivitä lista manuaalisesti | SPARQL |

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!

Rakennus	Arkkitehti	Rakennusvuosi	Kuva	Koordinaatit
Aallon kirjasto	Alvar Aalto	1955		62.236671°N, 25.732605°E
Athenaeum	Arto Sipinen	1976		62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus		1989		62.237398°N, 25.731303°E
Educa	Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist	1881		62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum	Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist	1883		62.236902°N, 25.732473°E
Historica	Konstantin Kiseleff	1881		62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus	Alvar Aalto	1954[3]		62.23630575°N, 25.73244908°E[3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola	Alvar Aalto	1954		62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu	Alvar Aalto	1954		62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola	Alvar Aalto	1954[3]		62.23770546°N, 25.73144754°E[3]
Liikuntatieteen laitosrakennus	Alvar Aalto	1971		62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi	Alvar Aalto	1954		62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty	Alvar Aalto	1954		62.235744°N, 25.731379°E
Lähde	Arto Sipinen	1974		62.237727°N, 25.736167°E
Musica	Arto Sipinen	1976		62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)	Ilmari Lahdelma Rainer Mahlamäki	2002		62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi	Ilmari Lahdelma	2003		62.234633°N, 25.730608°E
Oppio	Konstantin Kiseleff Helge Rancken	1882		62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo	Wäinö Gustaf Palmqvist	1908		62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A	Kerttu Tamminen	1929		62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1903		62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1903		62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1	Olavi Kivimaa	1952		62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo	Konstantin Kiseleff	1882[3]		62.23730042°N, 25.73396537°E[3]
Ryhtilä	Theodor Granstedt	1895[3]		62.23746579°N, 25.7323391°E[3]
Seminaarinmäen viljamakasiini	Wivi Lönn	1851		62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium	Konstantin Kiseleff	1883		62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus	Arto Sipinen	1974		62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi				62.23575684°N, 25.73379908°E[3]
Työtupa	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1902		62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U1	Alvar Aalto	1953		62.23654°N, 25.72957°E
Vanha paja	Konstantin Kiseleff	1883		62.237526°N, 25.733138°E
Villa Rana	Yrjö Blomstedt	1905		62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi	Alvar Aalto	1964		62.235°N, 25.731111°E

Automaattisesti luodun listan loppu.

Katso myös

• Seminaarinmäen mieslaulajat

Lähteet

1. ↑ Kirsi-Marja Nurminen: Kadotettu paratiisi. Tiedonjyvä, 2008, nro 6, s. 28.
2. ↑ RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 9.2.2017.
3. ↑ ^{a b c d e f g h i} https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200191

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seminaarinmäki Wikimedia Commonsissa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.