Tässä artikkelissa perehdymme Seppo Kolehmainen:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Seppo Kolehmainen on kiinnostava kohde, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin ja sen eri näkökohtien perusteellisen tutkimisen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Seppo Kolehmainen:n vaikutukset nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri aloilla tarjotaksemme kattavan näkemyksen, joka rikastuttaa keskustelua aiheesta. Epäilemättä Seppo Kolehmainen on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa, joten on tärkeää käsitellä sitä sen ansaitsemalla vakavuudella ja syvällisyydellä.
Seppo Kolehmainen | |
---|---|
![]() Seppo Kolehmainen vuonna 1958 Suomen Teatterikoulun harjoituksissa. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. tammikuuta 1933 Pielavesi |
Kuollut | 23. helmikuuta 2009 (76 vuotta) Helsinki |
Ammatti | näyttelijä |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1955–2006 |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Seppo Veli Kolehmainen (18. tammikuuta 1933 Pielavesi[1] – 23. helmikuuta 2009[2] Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Kolehmainen toimi freelancerina, teatterinäyttelijänä ja ohjaajana sekä ääninäyttelijänä.
Kolehmainen esiintyi liki kolmessakymmenessä suomalaisessa elokuvassa ja useissa televisiosarjoissa. Hänet tunnetaan muun muassa tv-sarjasta Ilkamat (1970), jossa hän esitti kirkkoherraa. Kolehmainen esiintyi myös monissa 1950-luvun sotilasfarsseissa. Ääninäyttelijänä häntä on kuultu muun muassa Albert Barillén Olipa kerran ihminen- ja Olipa kerran elämä -televisiosarjoissa sekä muissa Barillén historiallisissa opetussarjoissa, kuten myös lastensarjoissa Mumindalen, Sherlock Koira, Muskettikoirien paluu, Maalaishiiri ja kaupunkihiiri sekä Jake Long – amerikkalainen lohikäärme, Lilo & Stitch ja Keisarin uusi koulu. Sarjakuunnelmassa Knalli ja sateenvarjo hän oli Vinku-Wilkins.
Kolehmainen esiintyi 1950-luvulta lähtien pitkään Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa.
Kolehmainen kuoli 76-vuotiaana helsinkiläisessä sairaalassa pitkän sairauden jälkeen.[2] Hänet on haudattu Kuopion Isolle hautausmaalle.[3]