Tässä artikkelissa perehdymme Seurakalenteri:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, merkityksiä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Seurakalenteri on nykyään laajasti keskusteltu ja erittäin ajankohtainen aihe, joka herättää keskustelua ja kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön keskuudessa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Seurakalenteri:n tärkeimpiä näkökohtia, jolloin lukija saa syvemmän ja kattavamman tiedon tästä kiehtovasta aiheesta. Liity kanssamme tälle löytö- ja pohdiskelumatkalle, jossa tutkimme yhdessä Seurakalenteri:n merkitystä ja merkitystä elämässämme.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Seurakalenteri on vanhoillislestadiolaisuudessa käytetty menetelmä estää lähialueiden päällekkäisiä suuria niin sanottuja seuroja. Tätä tarvittiin 1990-luvun alkupuolella. Nykyisin 2000-luvulla suurempia seuroja järjestetään useampaan paikkaan samana viikonloppuna nimenomaan sen takia, ettei yhteen paikkaan tulisi liikaa väkeä järjestelyjen kannalta katsottuna.
Kalenterin tapahtumia ovat talviseurat, kevätseurat, kesäseurat, syysseurat, maakunnalliset kesäseurat ja suviseurat. Hyvin monet yksittäiset rauhanyhdistykset järjestävät omia isompia seurojaan. Niitä ei tähän kalenteriin ole otettu mukaan.
Vko | Tapahtuma |
---|---|
S–1v | Juhannusseurat SRK:n viidessä leirikeskuksessa: Maitoisissa (Hausjärvellä), Hankasalmella, Kalliossa (Haapajärvellä), Siikatörmällä (Siikajoella) ja Rautiosaaressa (Rovaniemellä). |
S | Suviseurat |
S+3v | Jämsän opistoseurat Keuruulla[1], maakunnalliset kesäseurat Ivalossa |
S+4v | Opistoseurat Ranualla, maakunnalliset kesäseurat Alajärvellä |
S+5v | Opistoseurat Reisjärvellä[2] |
Selityksiä: S = Suviseurat, v = viikkoa