Sigeion

Tässä artikkelissa tutkimme Sigeion:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan tutkimme sen merkitystä, merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen eri puolia sen merkityksestä tieteellisellä alalla sen vaikutukseen populaarikulttuuriin. Monitieteisen lähestymistavan avulla nostamme esiin Sigeion:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia tarjoamalla kattavan ja rikastuttavan vision. Siten saamme selville, kuinka Sigeion on merkinnyt virstanpylvästä historiassa ja on edelleen tutkimuksen ja keskustelun aihe tänään.

Sigeion
Σίγειον
Sigeionin kaupungin paikka nykyisessä Yenişehirissä.
Sigeionin kaupungin paikka nykyisessä Yenişehirissä.
Sijainti

Sigeion
Koordinaatit 39°59′20″N, 26°10′49″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Yenişehir (Yenisheri, Yeni Shehr), Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Troas
Aiheesta muualla

Sigeion Commonsissa

Sigeion (m.kreik. Σίγειον, myös Σίγη, Sigē; lat. Sigeum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Kumkalea.[3][4][5]

Maantiede

Sigeion sijaitsi Hellespontoksen suun etelärannikolla olevalla niemellä, joka tunnettiin samalla nimellä kuin kaupunki (myös ἡ Σιγειὰς ἄκρα, hē Sigeias akra), ja joka muodosti Vähän-Aasian luoteiskärjen. Nykyisin niemi tunnetaan nimellä Yenişehir Burnu. Kaupunki oli rakennettu niemen rannassa olevalle harjanteelle. Lähellä sijaitsi Skamandrosjoen (nyk. Karamenderes) suu.[2][3][6]

Sigeionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Sigeionista etelään samalla rannikolla sijaitsi Akhilleion ja itäkoilliseen samoin rannikolla Aianteion, Traron, Rhoiteion ja Ofryneion. Sigeionista kaakkoon sisämaahan päin sijaitsi muinaisen Troijan paikka.[5] Sigeion ja Rhoiteion jakoivat Troijan entisen alueen ennen Ilionin kaupungin perustamista Troijan paikalle.[1] Traakian Khersonesoksella Hellespontoksen toisella puolella vastapäätä Sigeionia sijaitsi Elaiuksen kaupunki.[5]

Sigeionista löydetty reliefi.

Historia

Sigeionia pidettiin paikkana, jonka lähelle kreikkalaisten armeija oli noussut maihin ja leiriytynyt Troijan sodan aikana. Sigeionin kaupungin sanotaan olleen aiolialainen siirtokunta, jonka perustivat Lesboksen Mytilenestä tulleet asuttajat Arkhaianaksin johdolla. Hänen kerrotaan käyttäneen muinaisen Troijan kiviä kaupungin rakentamiseen.[2]

Sigeionin Khareen aikana n. 355–334 eaa. lyömä raha. Kuvituksessa Athenen tai Zeuksen pää sekä pöllö, puolikuu ja teksti ΣΙΓΕ, Sige.[1]

Myöhemmin, jossakin vaiheessa 600-luvulla eaa., ateenalaiset lähettivät paikalle joukkoja Frynonin johdolla, karkottivat mytileneläiset ja ottivat kaupungin siirtokunnakseen. Tällaisena se oli ainoa ateenalainen siirtokunta muutoin lähes täysin aiolialaisella alueella. Tämä johti pitkään kestäneeseen Ateenan ja Mytilenen väliseen sotaan, jota käytiin 500-luvulla eaa. Siinä mytileneläisten tukikohtana toimi läheinen Akhilleion. Mytileneä johtaneen Pittakoksen sanotaan surmanneen Frynonin omakätisesti. Myös runoilija Alkaios osallistui sotaan. Lopulta kiista vietiin Periandroksen ratkaistavaksi. Hän päätti Sigeionin kuuluvan Ateenalle.[1][2][7] Sota päättyi vuonna 560 eaa.[8]

Sigeionia hallitsivat yleensä tyrannit. 500-luvun eaa. lopulta kaupunki oli ateenalaisen Peisistratoksen suvun hallussa. 520-luvulla eaa. sitä hallitsi Peisistratoksen poika Hegesistratos. Tyranni Hippias, joka myös oli Peisistratoksen poika, vetäytyi sinne perheineen sen jälkeen kun hänet oli karkotettu Ateenasta vuonna 510 eaa.[1][2][9] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Sigeion kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 450/449–418/417 eaa.[1] Vuosina 355–334 eaa. Sigeionia hallitsi Khares Theokhareen poika. Hänen aikanaan kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sigeus (Σιγεύς), Sigeieus (Σιγειεύς), Sigeueus (Σιγευεύς) ja Sykeeus (Συκεεύς).[1]

Ilionin asukkaat tuhosivat Sigeionin hellenistisen kauden alussa heti Persian kukistamisen jälkeen, eikä Strabonin aikana kaupunkia enää ollut olemassa.[2][10] Sigeionin paikkaa on tutkittu 2000-luvulla saksalaisen tutkimussäätiön (Deutschen Forschungsgemeinschaft, DFG) projektina.[11]

Rakennukset ja löydökset

Sigeionista löydetty arkaainen piirto­kirjoitus noin vuodelta 550–540 eaa. havainnoillistaa bustrofedonin käyttöä.

Sigeionin kaupunki tai ainakin osa siitä on ollut ympäröity muurein.[1][11] Kaupungissa oli myös Athenelle omistettu temppeli.[11] Lisäksi piirtokirjoituslähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen prytaneion.[1] Alueen kaivauksissa on löydetty hautoja ja keramiikan osia.[11]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”791. Sigeion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Sigeum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Sigeion Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  4. ↑ Sigeion (Troad) 100 Canakkale - Σίγειον ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  5. ↑ a b c ”56 C2 Sigeion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.101; Strabon: Geografika XIII s. 595, 603; Pomponius Mela: De situ orbis 1.18; Klaudios Ptolemaios: Geografika 5.2.3; Servius: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneid) 2.312.
  7. ↑ Strabon: Geografika XIII s. 599; Herodotos: Historiateos 5.94–95; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 1.74.
  8. ↑ Lendering, Jona: Troy VIII-IX Livius.org. Viitattu 3.10.2022.
  9. ↑ Herodotos: Historiateos 5.65.
  10. ↑ Strabon: Geografika XIII s. 600; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.33.
  11. ↑ a b c d Sigeion Institute for Classical Archaeology. Universität Tübingen. Arkistoitu 13.12.2022. Viitattu 3.10.2022.

Aiheesta muualla