Sigismund von Nandelstadh
Nykymaailmassa Sigismund von Nandelstadh:stä on tullut yhä enemmän kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Sigismund von Nandelstadh on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä tieteellinen, kulttuurinen, poliittinen tai arkipäivä, Sigismund von Nandelstadh on vaikuttanut merkittävästi ihmisten tapaan suhtautua, hahmottaa maailmaa ja tehdä päätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sigismund von Nandelstadh:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Sigismund von Nandelstadh (16. joulukuuta 1861 Kuopio – 13. elokuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]
Henkilöhistoria ja ammattiura
Von Nandelstadhin vanhemmat olivat kruununvouti Sigismund von Nandelstadh ja Hilda Sofia Sahlstein. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1892 oli Aina Helena Paulina von Nandelstadh ja toinen vuodesta 1935 Aina Josefina Ekholm. Von Nandelstadh opiskeli Böökin ruotsalaisessa lyseossa ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1887. Valmistuttuaan hän toimi piirtäjänä Yleisten rakennusten ylihallituksessa, mutta työskenteli välillä myös Uudenmaan lääninrakennuskonttorissa. Valvojana von Nandelstadh toimi 1880-luvun lopusta 1890-luvun loppupuolelle Jussarön majakan ja Rovaniemen yleisen sairaalan rakennustyömailla ja sitten Imatralla ja Viipurissa. Viipurin lääninrakennuskonttorin apulaisensa hän työskenteli yli 10 vuotta, johtaen välillä Sortavalan yleisen sairaalan lisärakennustyötä. Toimittuaan lyhyehkön ajan Mikkelin läänin ja Oulun läänin rakennuskonttoreissa hänestä tuli Kuopion läänin rakennuskonttorin esimies aina eläköitymiseensä vuonna 1925 saakka.[1]
Töitä
- Sortavalan yleisen sairaalan rakentaminen, 1897
- Taipalsaaren kirkon korjaus, 1904–1906, Karl Hård af Segerstadin kanssa
- Elokuvateatteri Scala, Minna Canthin katu, Kuopio, 1914
- Apteekkari E. Malmbergin talo, Puijonkatu 22, Kuopio, 1914
- Kuopion lyseon rakennuksen laajentaminen voimistelusalia varten, 1915