Sikstus Rönnberg

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Sikstus Rönnberg:tä perusteellisesti ja analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä. Sikstus Rönnberg on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Ilmestymisestään lähtien Sikstus Rönnberg on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkimustaan ​​kohtaan. Tämän artikkelin edetessä tutkimme Sikstus Rönnberg:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Sukeltaamme sen alkuperään, kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin tarjoamalla kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan Sikstus Rönnberg:stä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan kattavan analyysin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa.

Sikstus Rönnberg
Kansanedustaja
1.4.1919–30.8.1919
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt6. elokuuta 1861
Tammela
Kuollut30. elokuuta 1919 (58 vuotta)
Perniö
Ammatti rakennusmestari

Sikstus Rönnberg (6. elokuuta 1861 Tammela – 30. elokuuta 1919 Perniö) oli suomalainen rakennusmestari ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1919.[1]

Elämä

Tammelan Letkussa syntyneen Sikstus Rönnbergin vanhemmat olivat Porvoon Vanhamoisiosta kotoisin ollut maanvuokraaja Karl Gustaf Rönnberg (1799-1890) ja Gustava Juhontytär Hurtig (s. 1836). Hän oli muonamiehenä Perniössä vuodesta 1880 lähtien, mutta ryhtyi myöhemmin salvumieheksi ja lopulta rakennusurakoitsijaksi.[1]

Metsänojan kylässä asunut Rönnberg oli itseoppinut rakennusmestari, joka tunnetaan erityisesti Perniöön suunnittelemistaan työväentaloista. Hänen piirtämiään ovat Perniön aseman työväentalo (1910), Mathildedalin työväentalo (1913) ja Vihiniemen työväentalo (1919).[2][3] Rönneberg suunnitteli myös Tuohitun kansakoulun (1912) ja Ylikulman rukoushuoneen (1915).[4][5] Lisäksi hän on urakoinut muun muassa 1904 valmistuneen Korttilan kansakoulun.[6]

Rönnberg vaikutti työväenliikeessä 1900-luvun alkuvuosista lähtien. Hän oli Perniön työväenyhdistyksen perustajajäseniä ja osallistui muun muassa vuoden 1906 Oulun puoluekokoukseen.[7][8] Rönnberg valittiin kansanedustajaksi huhtikuussa 1919, mutta hän ehti hoitamaan tehtäväänsä vain viiden kuukauden ajan ennen kuolemaansa saman vuoden elokuussa. Rönnbergin tilalle eduskuntaan nousi Kalle Aalto. Hän oli myös Perniön kuntakokouksen puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston jäsen.[1] Rönnberg on haudattu Perniön uudelle hautausmaalle.[9]

Perhe

Sikstus Rönnbergin puoliso oli perniöläinen Olga Kristina Selin (1861-1932), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1885.[1] Pariskunnalla oli kolme lasta.[10]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Sikstus Rönnberg Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.10.2008.
  2. ↑ Halme, Anna-Maija; Pakkala, Leni (toim.): Yhdessä rakennetut : suomalaiset seurantalot, s. 59. Helsinki: Suomen Kotiseutuliitto, 2008. ISBN 978-952-99818-3-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. ↑ Linkoranta, Tauno: Seurantalo 2020 : yhdistystalot mukana muutoksessa, s. 33, 45. Turku: Varsinais-Suomen kylät, 2020. ISBN 978-952-94330-4-9 Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. ↑ Arkistojen uumenissa on aarteita, savea ja videonauhaa 14.1.2016. Perniönseudun Lehti. Viitattu 29.10.2023.
  5. ↑ Perniön uusi rukoushuone vihitään tänään tarkotukseensa. Uusi Aura, 17.10.1915, nro 239, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.10.2023.
  6. ↑ Urakka. Uusi Aura, 6.10.1903, nro 115, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.10.2023.
  7. ↑ Kolmen vuosikymmenen takaa. Sosialisti, 11.4.1934, nro 82, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.10.2023.
  8. ↑ Perniön, Kirjakkalan, Teijon, Mathildedaalin ja Kosken työväenyhdistysten edustajaksi valittiin. Sosialisti, 14.8.1906, nro 95, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.10.2023.
  9. ↑ Sos. dem kansanedustaja Sikstus Rönnbergin hautaus. Hämeen Kansa, 13.9.1919, nro 47, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.10.2023.
  10. ↑ Sikstus Rönnbergin kuolinilmoitus. Demokraatti, 1.9.1919, nro 152, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.10.2023.