Simon Johnson
Nykymaailmassa Simon Johnson on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisesta tieteenalalle Simon Johnson:stä on tullut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun kohde. Koska Simon Johnson:n vaikutukset vaikuttavat suuresti ihmisten vuorovaikutukseen ja päivittäiseen elämäänsä, on erittäin tärkeää ymmärtää ja analysoida sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Simon Johnson:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
| Simon Johnson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. tammikuuta 1963 |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Oxfordin yliopisto Manchesterin yliopisto MIT |
| Opinnot | PhD 1989 |
| Väitöstyön ohjaaja | Rudiger Dornbusch |
| Instituutti | MIT |
| Tutkimusalue | kansojen hyvinvointierot |
| Tunnetut työt | Valta ja edistys |
| Palkinnot |
 Nobelin taloustieteen palkinto (2024) |
|
|
|
Simon H. Johnson (s. 16. tammikuuta 1963[1]) on yhdysvaltalainen taloustieteilijä. Vuonna 2024 Johnson sai yhdessä Daron Acemoğlun ja James A. Robinsonin kanssa Nobelin taloustieteen palkinnon vertailevista tutkimuksistaan kansojen välisestä hyvinvoinnista.[2][3] Yhdessä Acemoğlun kanssa hän on kirjoittanut kirjan Valta ja edistys.[4]
Johnson aloitti opintonsa Oxfordin ja Manchesterin yliopistoissa ja väitteli Yhdysvalloissa MIT:ssä vuonna 1989.[1]
Maaliskuusta 2007 elokuun 2008 loppuun hän oli Kansainvälisen valuuttarahaston pääekonomisti.[5]
Lähteet
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
