Sininentie

	Matkailutie
	Matkailutie
Sininentie
Blå vägen (ruotsiksi); Blå vegen (norjaksi); Голубая дорога (venäjäksi); Eri osuudet:; Eurooppatie E12 (Mo i Rana – Uumaja),; valtatie 16 (Vaasa – Kyyjärvi),; kantatie 77 (Kyyjärvi – Siilinjärvi),; valtatie 9 (Siilinjärvi – Niirala),; A10 (Värtsilä – Lemetti),; R21 (Lemetti – Prääsä),; valtatie M18 (Prääsä – Petroskoi)
	; Sinisen tien reitti
Maat	Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä
Pituus	1 800 km
Alkupiste	Mo i Rana
Reitti	Storuman; Lycksele; Uumaja; Vaasa; Lapua; Alajärvi; Viitasaari; Kuopio; Joensuu; Tohmajärvi; Prääsä; Petroskoi
Päätepiste	Puudoži (1 800 km)
	Infobox OK

Sininentie on kansainvälinen matkailutie, joka kulkee Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Vuonna 2000 tietä jatkettiin Karjalan tasavallan pääkaupungista, Petroskoista Puudožiin saakka. Tie seurailee vanhoja vesireittejä Atlantin valtamereltä Äänisen rannalle.^[1]^[2] Suomen Sininentie on yksi maan vanhimmista matkailuteistä.^[3]^[4]

Tien eri osuudet

Norjassa ja Ruotsissa

Sinisen Norjassa ja Ruotsissa oleva osuus Mo i Ranasta Uumajaan on Eurooppatie E12. Uumajan ja Vaasan välillä on lauttayhteys.

Suomessa

Suomessa Sininentie kulkee Vaasasta Kyyjärvelle valtateitä 18 ja 16 pitkin. Kyyjärveltä Siilinjärvelle tie jatkuu kantatienä 77. Siilinjärveltä Joensuun kautta valtakunnan rajalle Niiralaan johtava osuus muodostaa itäisimmän osan valtatiestä 9.

Värtsilä–Petroskoi-tie Venäjällä

Värtsilän ja Petroskoin välinen tie on nopein tieyhteys Suomesta Petroskoihin. Vastakkaiseen suuntaan Petroskoista Suomeen päin kuljettaessa reitti kulkee ensin Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä (E105). Prääsän kohdalla tie jatkuu R21-tienä kohti Sortavalaa. Pitkäranta–Suojärvi-tien risteyksestä tienumeroksi muuttuu A130. Ennen Sortavalaa tie kääntyy Värtsilään, jossa on rajanylityspaikka.

Tie kulkee suurimmaksi osaksi läpi suurten harvaanasuttujen metsäalueiden. Tien varrella olevia asutuskeskuksia ovat Matroosa, Vilka, Prääsä, Krosnosero, Kolatselkä, Läskelä, Ruskeala ja Värtsilä. Läskelän ja Sortavalan välillä tie seurailee Laatokan lahtien rantaa.

Reitti (vastasuuntaan)

M18 (E105) Petroskoi–Prääsä

Tienviitta Sortavala–Prääsä-tiellä Vieljärven kohdalla

R21, Prääsä–Lemetti

Prääsä
Novaja Manga
Manga
Krošnozero
Kutsesero
Tšokkila
→ Savinovo (Kona) 10
← Kinerma (Kinnermäki) 7, Vieljärvi
Jyrkilä
Kukkoila, korkea paikka, masto
Silta: Njalmajoki
← Palalahta 2, Koivuselkä 14
→ Mandera 0,5 km
Pasala, pieni hotelli tien vieressä
Kolatselkä, kahvila, kauppa, Kolosjoki
Loimoilajoki
Suojärven ja Prääsän piirin raja
Silta: Pensanjoki
Silta: Uksajoki
Silta: Urmajoki
→ Memorial 1,4 km
Huoltoasema vasemmalla
Muistomerkki Murheen risti (Leo Lankinen 2000)

Läskelänkoski ja paperitehtaan rakennukset syksyllä 2008.

← Pitkäranta 14, Suojärvi 83, tie A131 Pitkäranta-Suojärvi
← Pitkäranta Juuksujoki
vasemmalla levähdyspaikka

A130 (Aunus) – Värtsilä

← Pitkäranta 24
Läskelä
Silta Läskelänkoski
→ Suistamo
Leppäsyrjä
Rautalahti
← Sortavala
Rytty
Ruskeala, marmorikaivos
Puikkola
← Partala
Värtsilä, Jänismäki
Raja-asema

Tutustumiskohteita Sinisen tien varrella

Maa	Alue	Tutustumiskohde
Norja	Nordlandin lääni	Atlantti Mo i Rana, kaupunki Pohjoisen napapiirin tuntumassa Svartisen, Manner-Norjan toiseksi laajin jäätikkö
Ruotsi	Västerbottenin lääni	Storuman, Hemavanin hiihtokeskus, alppikasvipuutarha, Vindelfjällenin alueen opastuskeskus ja Stenselen kirkko (Ruotsin suurin puukirkko) Metsämuseo, Lyckselessä Lyckselen eläintarha, Ruotsin pohjoisin eläinpuisto^[5] Uumaja, Västerbottenin läänin pääkaupunki Uumajanjoen varrella
Suomi	Pohjanmaa	Vaasa, Pohjanmaan maakuntakeskus Merenkurkku, Unescon maailmanperintökohde^[6] Raippaluodon silta, Suomen pisin silta
Suomi	Etelä-Pohjanmaa	Isokyrö, Isonkyrön vanha kirkko, Kyrö Distillery Alajärvi, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia
Suomi	Keski-Suomi	Huopanankoski, Viitasaarella sijaitseva urheilukalastuskoski, joka on yksi Suomen vanhimmista ja tunnetuimmista
Suomi	Pohjois-Savo	Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Savossa Lepikon torppa Pielavedellä, presidentti Urho Kekkosen synnyin- ja lapsuudenkoti^[7] Kolun kanava Tervossa, Suomen pisin sisävesikanava^[8] Korkeakoski Kuopion Maaningalla, Suomen korkein vapaana virtaava koski Kuopio, Pohjois-Savon maakuntakeskus Kallaveden rannalla Puijo Kuopiossa, luonnonsuojelualue, mäkihyppykeskus, näkötorni Heinäveden reitti, risteilyreittiliikennettä Kuopio-Heinävesi-Savonlinna Tahkovuori, matkailukeskus Syvärin rannalla Kuopion Nilsiässä Ohtaansalmi, Täyssinän rauhan raja Rikkaveden rannalla Tuusniemellä^[9]
Suomi	Pohjois-Karjala	Järvi-Suomen maisema-alue Pohjois-Karjalassa Outokumpu, kaivosmuseo tunneleineen ja junineen, kaivostorni^[10] Joensuu, Pohjois-Karjalan maakuntakeskus Pielisjoen suussa Pyhäselkä, Saimaan vesistöalueen pohjoisimpia osia
Venäjä	Karjalan tasavalta	Laatokka, Euroopan suurin järvi Valamo, luostari Laatokan saarilla Petroskoi, Karjalan tasavallan pääkaupunki Kiži, Unescon maailmanperintökohde^[11] Ääninen, Euroopan toiseksi suurin järvi Kontupohja, Venäjän ensimmäinen parantola Martsialnyje vody, Kivatsun luonnonpuisto Karhumäki, mm. sotahistoriallisia kohteita, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Sandarmoh, Vienanmeren–Itämeren kanava (ns. Stalinin kanava) Puudoži, Vodlajärven kansallispuisto ja Äänisen kalliopiirrosalueet

Sinisen tien kehitys matkailutienä

1950-luvulla herää ajatus pohjoista Eurooppaa halkovasta tiestä
1963 Ruotsissa perustetaan Sinisen tien yhdistys
1967 Suomessa perustetaan Sinisen tien yhdistys ^[12]
1972 ympärivuotinen lauttaliikenne alkaa Uumajan ja Vaasan välillä
1973 Sinisestä tiestä tulee eurooppalainen valtatie
1989 avautuu julkisen liikenteen yhteys Uumajan ja Mo i Ranan välille
1990 avataan Niiralan rajanylityspaikka Tohmajärvellä
1990-luvulla Sininentie oli ensimmäinen matkailutie, joka liikenneministeriön kokeiluluvalla pystytti tienvarsimerkit^[13]
2000 Sinistä tietä jatketaan Venäjällä; matkailureitin päätepisteeksi tulee Puudoži^[4]
2015 Sinisen tien matkailutiemerkit uusittu kokonaisuudessaan^[13]