Siperianlehtikuusi
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Siperianlehtikuusi:tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Siperianlehtikuusi on herättänyt yhteiskunnan eri alojen huomion alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteensä. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Siperianlehtikuusi:n muodostavia eri reunoja sekä niiden vaikutuksia eri yhteyksissä. Lisäksi korostamme Siperianlehtikuusi:n kehitystä ajan myötä korostaen sen vaikutusta eri alueilla ja sen vaikutusta päätöksentekoon. Punnitsemalla Siperianlehtikuusi:n eri näkökulmia pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman, joka rikastaa ymmärrystä tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Laji on jaettu kahtia lajeiksi siperianlehtikuusi (Larix sibirica) ja arkangelinlehtikuusi (Larix archangelica). |
| Siperianlehtikuusi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Lehtikuuset Larix |
| Laji: | sibirica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Larix sibirica |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Siperianlehtikuusi (Larix sibirica) on lehtikuusien sukuun (Larix) kuuluva puu. Lajin suomenkielinen ja tieteellinen nimi ovat sikäli harhaanjohtavia, että sen luontainen levinneisyysalue ulottuu pitkälle Venäjän Euroopan puoleiseen osaan, läntisimmillään Äänisjärven tienoille.[2] Tosin sen esiintyminen on satunnaista levinneisyysalueen länsiosissa; yhtenäisehköjä lehtikuusimetsiä on vasta Siperian puolella.
Siperianlehtikuusi kasvaa 20–35 metrin korkuiseksi. Se menestyy hyvin niin hiekka-, savi- kuin moreenimaassakin. Kasvupaikan on oltava valoisa.[3] Soisia paikkoja siperianlehtikuusi ei siedä, kuten eivät muutkaan lehtikuusilajit. Suomessa sopivan viljavilla paikoilla siperianlehtikuusi saattaa kasvaa jopa paremmin kuin kotimainen kuusi.[2]
Siperianlehtikuusi on erotettavissa euroopanlehtikuusesta käpyjen kasvutavan perusteella. Emikukinnot ovat punertavia. Kävyt ovat pyöreähköjä ja noin 30-suomuisia. Nuorena käpyjen suomut ovat nukkapintaisia eivätkä peitinsuomut ole näkyvissä.[3]
Siperianlehtikuusi on eniten viljelty vierasperäinen puulaji Suomessa (noin 30 000 hehtaaria[4]).[2] Sitä kasvatetaan sekä metsä- että koristepuuna.[3] Vanhimmat nyky-Suomen alueella olevat siperianlehtikuusikot ovat peräisin 1840-luvulta (Kitee ja Fiskars). Suomen suurimpiin kuuluva siperianlehtikuusi kasvoi Punkaharjulla: sen läpimitta 71-vuotiaana oli 61 cm ja korkeus 40,5 m.[2]
Kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan siperianlehtikuusi on kestävä laji. Se sietää myös muuten Suomen olosuhteita, jopa Lapissa asti.[2]
Lähteet
- ↑ Farjon, A.: Larix sibirica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.11.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Metla (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 2.2.2007
- ↑ a b c Tampereen kaupungin viheryksikkö, luettu 2.2.2007
- ↑ Lehtikuusen lahonkestävyyden "maaottelu" Suomi-Siperia – tilanne tasan 15 vuoden jälkeen Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 23.10.2021. Viitattu 23.10.2021.