Siperiansampi on teema, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kulttuuristen ihmisten huomion läpi historian. Muinaisista ajoista nykypäivään Siperiansampi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Siperiansampi:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, sillä se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin taloudesta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Siperiansampi:n eri puolia ja näkökulmia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme.
Siperiansampi | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
Heimo: | Sammet Acipenseridae |
Suku: | Acipenser |
Laji: | baerii |
Kaksiosainen nimi | |
Acipenser baerii |
|
Katso myös | |
Siperiansampi (Acipenser baerii) on isokokoinen Siperian joissa elävä kalalaji. Se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Sillä on pitkulainen kuono ja neljä viiksikarvaa suunsa edessä. Selän väri vaihtelee vaalean harmaasta tumman ruskeaan, vatsapuolen väri valkeasta kirkkaan keltaiseen.[2]
Siperiansampia on kalastettu ruokakalaksi ja kaviaarinsa takia. Nykyisin se on eniten viljelty sampilaji Euroopassa.[3]