Sirenikin kieli:n maailmasta löytyy paljon erilaisia lähestymistapoja, mielipiteitä ja näkökulmia. Olipa kyse tieteen, kirjallisuuden, politiikan tai minkä tahansa muun alan näkökulmasta, Sirenikin kieli on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena läpi historian. Tässä artikkelissa tutkimme Sirenikin kieli:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme erilaisia teorioita, tutkimuksia ja löytöjä, jotka ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme Sirenikin kieli:stä, sekä sen tällä hetkellä kohtaamia kiistoja ja haasteita. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä relevanttia ja kiehtovaa aihetta ja katsomaan, kuinka se on muokannut ja edelleen muokkaa maailmaamme.
| sireniki | |
|---|---|
| Oma nimi | Сиӷыных Siĝynyh |
| Tiedot | |
| Alue | Siperia |
| Puhujia | 0 |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
eskimokielet jupikkikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | ypk (jupikkikielet) |
| ISO 639-3 | ysr |
Sirenikin kieli on kuollut eskimo-aleuttilainen kieli, joka kuuluu jupikkikielten ryhmään. Yhdessä naukaninjupikin ja siperianjupikin kanssa se muodostaa siperianjupikkikielten alaryhmän.
1900-luvun alkuun saakka sirenikiläiset asuivat Tšuktšien niemimaan etelärannikolla Providenije- ja Preobraženije-lahtien välillä. 1900-luvun alussa kieltä puhui noin 130 henkeä, vuonna 1954 noin 30 ja vuonna 1988 enää neljä henkeä.[1]
Viimeinen kielenpuhuja kuoli Sirenikin kylässä vuonna 1997. Kylässä asuvat jupikit puhuvat nykyisin siperianjupikkia.[2]