Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Sirpa Tabet, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Antaaksemme laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta tutkimme erilaisia Sirpa Tabet:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä tai kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana tarkastelemme Sirpa Tabet:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai strategioita Sirpa Tabet:een liittyvien vaikeuksien kohtaamiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota lukijoille syvempi ja täydellisempi käsitys Sirpa Tabet:stä. Tavoitteena on rohkaista vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkelin historian perusteella osa aiemmin lähteeksi merkatuista linkeistä on nyt aiheesta muualla -osiossa. Viitteet pitäisi siis lisätä, että mikä on mistäkin. Henkilöhistorian lisäksi yleistä tuotannosta -osio lähteistettävä, kun näkemysten esittäjä ei selviä artikkelista. |
Sirpa Tabet | |
---|---|
![]() Sirpa Tabet Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2006. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. syyskuuta 1943 Riihimäki |
Kansalaisuus |
![]() |
Kirjailija | |
Tyylilajit | Rikoskirjallisuus |
Esikoisteos | Punainen metsä (1989) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Sirpa Marja Tabet (s. 18. syyskuuta 1943 Riihimäki) on suomalainen rikoskirjailija, joka on kirjoittanut myös historiallisia rikosromaaneja. Hänen teoksensa ovat psykologisia jännäreitä.
Sirpa Tabet syntyi Riihimäellä 1943. Tabet oli jo lapsena kiinnostunut kirjallisuudesta: 11-vuotiaana hän luki ensimmäisen dekkarinsa, Agatha Christien Aikataulukon arvoituksen ja kirjoitti ensimmäiset tarinansa, jotka olivat villistä lännestä kertovia tarinoita ja romanttisia sarjakuvakertomuksia. Dekkarikirjallisuudesta kirjoitettu kouluaine ei tosin miellyttänyt opettajaa, vaan arvosanaksi tuli vitonen.[1]
Kirjailijan ura sai vielä odottaa, sillä Tabet ryhtyi opiskelemaan kauppatiedettä. Hän suoritti ekonomin tutkinnon 1967 ja työskenteli useissa yrityksissä ja yhdistyksissä. Vuoteen 1990 asti hän toimi Grafia ry:n toiminnanjohtajana ennen kuin ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja muutti Kiskoon. Hän on naimisissa ranskalaissyntyisen Alain Tabet'n kanssa, ja he asuvat nykyään Karjalohjalla.[1]
Tabet'n esikoisromaani oli 1989 ilmestynyt Punainen metsä. Se hyödynsi sekä historiallisen romaanin että dekkarikirjallisuuden perinteitä tavalla, joka oli uutta suomalaisessa kirjallisuudessa. Vielä samana vuonna ilmestyi nykyaikaan sijoittuva rikosromaani Voi minun lintuni.
Sen jälkeen melko tasaiseen tahtiin ilmestyneet kirjat ovat vakiinnuttaneet Tabet'n aseman suomalaisessa dekkarikirjallisuudessa, vaikkei hän painosmäärissä mitattuna olekaan Suomen myydyimpiä dekkarikirjailijoita. Hänen jännitysromaaninsa Kissan vuosi (1995) pohjalta on tehty tv-sarja Kadonnut näky.
Tabet'n kirjat poikkeavat perinteisestä dekkarista siinä mielessä, että päähenkilönä ei ole rikoksiin erikoistunut ammattilainen tai edes harrastelija. Sen sijaan Tabet'n kirjojen päähenkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja yleensä naisia, eikä päähenkilö pysy tavallisesti kirjasta toiseen samana. Naispäähenkilö yhdistää Tabet'ta suomalaisiin naisdekkarikirjailijoihin, kuten Eeva Tenhuseen ja Leena Lehtolaiseen, jotka lukeutuvat myös Tabet'n omiin dekkarisuosikkeihin.
Tabet'n historiallisten rikosromaanien Punainen metsä, Tähkäyö ja Hämärän lapset naispäähenkilöiden kautta kuvataan myös naisen asemaa historiallisina aikoina vähän samaan tapaan kuin Kaari Utrion historiallisissa romaaneissa, joskin yliluonnollinen ja psykologinen aines on kirjassa vahvempi ja tiivistyy loppua kohti. Toisaalta nykyajan kirjoissa tulee esiin myös nyky-yhteiskunta, eivätkä sen ongelmatkaan jää näkymättömiin.
Tabet'n kirjoja on vaikea luokittaa tyhjentävästi: epäilemättä ne ovat rikosromaaneja, mutta osassa kirjoista on myös historiallisen romaanin tai kauhukirjallisuuden piirteitä. Toisaalta teoksista löytyy myös rakkausromaanien piirteitä ja psykologista tarkastelua. Perinteisiin dekkareihin Tabet'n kirjoja yhdistää melkein loppuun asti arvoitukseksi jäävä murhaajan henkilöllisyys.