Siuruanjoki
Nykymaailmassa Siuruanjoki on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta, taloudesta, tieteestä, teknologiasta populaarikulttuuriin Siuruanjoki on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tuntunut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja uusia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Siuruanjoki:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
| Siuruanjoki | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Saari- ja Hietajärvi, Ranua |
| Laskupaikka | Iijoki, Yli-Ii |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 155 km |
| Valuma-alue | 2 387 km² |
Siuruanjoki on läntisin Iijoen merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin. Latvavedet tulevat Ranuan kirkonkylän seuduilta asti hyvin läheltä Simojoen valuma-aluetta. Pohjoisinta haaraa kutsutaan nimellä Ranuanjoki, joka yhtyy itäisempään Kuhankylältä alkunsa saavaan Luiminkajokeen Asmuntin kylässä Ranuan ja Pudasjärven rajamailla.
Pudasjärveltä alkaen joen nimi on Siuruanjoki. Se kulkee etelää kohti Siuruaan asti. Siitä sen suunta on kohti länttä Yli-Iin Tannilaan, jossa joki kääntyy etelään ja kohtaa Iijoen Yli-Iin kirkolla.
Joen seutuville on suunniteltu Siuruan tekoallasta[1]. Joen ongelmana on rehevöityminen, ja sen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että se on Kyrönjoen ja Simojoen kanssa valittu niin sanottuun RiverLife-projektiin. Kunnostamiseen osallistuvat sekä ympäristöviranomaiset että alueen asukkaat. Rehevöitymistä aiheuttavat turvetuotanto, metsäojitus, maatalous sekä asumisen aiheuttama hajakuormitus. Näitä rajoitetaan pääosin vapaaehtoisin toimin.
Lähteet
- Ympäristökeskus
- Aiheesta Iijokiseutu-lehdessä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kunnostushankkeista ympäristöpiirissä
Viitteet
- ↑ Siuruan ja Kollajan allashankkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 22.5.2011.