Snap (paketinhallinta)

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Snap (paketinhallinta):n jännittävään maailmaan. Olipa kiinnostuksesi aiheeseen mikä tahansa, joko sen historiallisen merkityksen, sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaan tai sen vaikutuksen eri opintoalueisiin vuoksi, olemme varmoja, että löydät kiehtovaa tietoa. Käsittelemme Snap (paketinhallinta):n keskeisiä näkökohtia sen alkuperästä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen sen lisäksi, että analysoimme sen merkitystä nykyään. Sillä ei ole väliä, oletko Snap (paketinhallinta):n asiantuntija vai vasta aloittamassa, tästä artikkelista löytyy jokaiselle jotakin. Valmistaudu tutustumaan kaikkiin tietoihin Snap (paketinhallinta):stä!

Snap
Kehittäjä Canonical Ltd.
Julkaisija Canonical Ltd.
Kehityshistoria
Vakaa versio 2.63 / 22.5.2024
Kehitystilanne aktiivinen
Tiedot
Ohjelmistotyyppi paketinhallintajärjestelmä
Lisenssi GNU GPLv3
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Versiohallinta

Snap (myös snapd) on Canonicalin kehittämä Flatpakin kaltainen paketinhallintaohjelma GNU/Linux-jakeluita varten. Toisin kuin Flatpak, Snap vaatii Systemd:n ja AppArmorin käyttämistä, eikä se toimi ilman niitä. Flatpakista poiketen Snap sisältää vain yhden ohjelmistolähteen (Snapcraft), jota Canonical hallinnoi. Snapcraft-ohjelmistolähde sisältää sekä vapaita ohjelmistoja että suljetun lähdekoodin ohjelmistoja. Flatpak-pakettien tapaan jokainen Snap-paketti sisältää kaikki ohjelman tarvitsemat kirjastot. Kaikki Snap-paketit ovat saatavilla kaikille GNU/Linux-järjestelmille, joissa Snap on tuettu ja joihin se on asennettu.[1][2][3]

Linux-jakeluista esimerkiksi Ubuntu, Manjaro ja KDE Neon sisältävät Snap-paketinhallinnan esiasennettuna. Snap on kuitenkin asennettavissa valtaosaan muistakin Linux-jakeluista.[4]

Lukuisat kehittäjät, kuten Google, Microsoft, Spotify, Mozilla, KDE, JetBrains ja Bitwarden tarjoavat ohjelmistojaan Snap-paketteina.[5] Kuka tahansa voi julkaista paketin Snapcraftissa, ja monet Snapeista ovat jonkun muun kuin alkuperäisen kehittäjän paketoimia. Osa kehittäjista jakaa ohjelmistoaan Snap-pakettien sijaan esimerkiksi Flatpak- tai AppImage-muodossa. Myös RPM- ja DEB-paketit, suoritettavat binäärit ja lähdekoodista kääntäminen ovat Snapille vaihtoehtoisia tapoja sovelluksen levitykseen.

Kritiikki

Flatpak ja perinteiset pakettienhallintajärjestelmät kuten DNF ja APT tukevat monia ohjelmistolähteitä. Snap-paketteja voi asentaa vain Snapcraftista, jonka palvelintoteutus ei ole avointa lähdekoodia. Snap on siis tiukasti riippuvainen Snapcraftin ylläpitäjästä, Canonicalista.[6]

Canonical on siirtynyt tarjoamaan osaa sovelluksista Ubuntussa Snap-paketteina DEB-pakettien sijaan.[7] Snap-paketteihin siirtymisen myötä on esiintynyt erilaisia ongelmia mm. suorituskykyyn liittyen.[8] Ongelmat yhdistettynä Canonicalin mielivaltaisina pidettyihin valintoihin ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä osassa Ubuntu-käyttäjiä.[9]

Lähteet

  1. ↑ About Snaps snapcraft.io. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Adios apt and yum? Ubuntu’s snap apps are coming to distros everywhere arstechnica.com. 14.6.2016. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Snap - Arch Linux Wiki wiki.archlinux.org. 11.5.2024. Viitattu 5.6.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Installing the daemon | Snapcraft documentation snapcraft.io. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
  5. ↑ About Snaps Snapcraft. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Snap Store — Linux Mint User Guide documentation linuxmint-user-guide.readthedocs.io. Viitattu 6.6.2024.
  7. ↑ How to Install Firefox as classic Deb in Ubuntu 22.04 & 24.04 | UbuntuHandbook ubuntuhandbook.org. Viitattu 6.6.2024.
  8. ↑ How are we improving Firefox snap performance? Part 1 | Snapcraft snapcraft.io. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)
  9. ↑ The snap back end (s… r/linux. 1.10.2020. Viitattu 6.6.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla