Nykymaailmassa Snåsa on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Snåsa:stä on tullut keskustelun ja analyysin aihe useilla eri aloilla joko yhteiskunnallisen merkityksensä, arkielämän vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Akateemisesta alasta sosiaalialalle Snåsa on herättänyt kiinnostusta ammattilaisten, tutkijoiden, aktivistien ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa perehdymme Snåsa:n syvyyteen ymmärtääksemme sen merkityksen, merkityksen ja sen roolin nykyisessä todellisuudessamme.
Snåsa kommune Snåasen tjïelte |
|||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Lääni | Trøndelagin lääni | ||
Pinta-ala | 2 343 km² | ||
– maa | 2 146 km² | ||
Väkiluku | 2 114 (1.1.2024[1]) | ||
– väestötiheys | 1,0 as./km² | ||
Kunnanjohtaja | Arnt Einar Bardal (Sp, 2003) | ||
Aiheesta muualla | |||
www.snasa.kommune.no |
Snåsa (eteläsaameksi Snåase) on Norjan kunta Trøndelagin läänissä. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Overhalla ja Grong sekä idässä Lierne. Etelässä kunta rajoittuu Verdalin lisäksi Ruotsiin ja lännessä Steinkjeriin. Snåsan kunnan ainoa taajama on samanniminen taajama, jossa oli 646 asukasta vuonna 2023.[2] Koko kunnan asukasluku oli 2 114 vuoden 2024 alussa.[1]
Kunnan nimi tulee muinaisnorjan sanasta Snös, joka tarkoittaa tärkeää vuorta. Snåsa on eteläsaamen kielen puhujien keskuspaikka ja 1. tammikuuta 2008 eteläsaamen kielestä tuli kunnan toinen virallinen kieli, ensimmäisenä eteläsaamen kielialueen kunnista.[2]
Kunnan vaakunassa on kuvattu lehtotikankontti.[2]