Nykymaailmassa Sodankäynnin strategia:stä on tullut yhä tärkeämpi. Henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai kulttuurisella tasolla Sodankäynnin strategia on saavuttanut merkityksen, jota ei voi sivuuttaa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sodankäynnin strategia:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme sen vaikutuksiin koko yhteiskuntaan. Analysoimme Sodankäynnin strategia:n tuomia haasteita ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia ratkaisuja ja strategioita niiden ratkaisemiseksi. Monitieteisellä lähestymistavalla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Sodankäynnin strategia:stä ja sen roolista nykymaailmassa.
Osa artikkelisarjaa |
Strategia |
---|
![]() |
Sodankäynnin strategia (klassiseksi kreikaksi strategia 'sodanjohtotaito' < stratēgòs 'korkea sotapäällikkö') tarkoittaa valtion voimavarojen käyttöä turvallisuuspäämäärien saavuttamiseksi. Se on yksi sotataidon alakäsitteistä. Muut ovat operaatiotaito, taktiikka ja taistelutekniikka.
Strategia-käsite on laajentunut Napoleonin sodista nykypäivään tultaessa siten, että nykyään se käsittää kaiken suoran ja välillisen toiminnan, jossa käytetään valtion kaikkia voimavaroja poliittisen johdon asettamien turvallisuuspäämäärien saavuttamiseksi rauhassa ja sodassa. Myös voimavarojen käytön valmistelu on osa sodankäynnin strategiaa.
Strategian alakäsitteitä ovat muun muassa sotilasstrategia, poliittinen strategia, talousstrategia, meristrategia, ilmastrategia ja ydinasestrategia.
Aikakaudet | Sotatoimialueet | Aseet | Sodankäynnin tasot | Taistelevat aselajit | Tukevat aselajit | Luetteloita | Yleistä |