Tämä artikkeli käsittelee Sokos-ongelmaa, josta on tullut erittäin tärkeä aihe tänään. Jo muutaman vuoden ajan Sokos on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, ja se on ollut asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan on johtanut siihen, että sille on omistettu lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja hankkeita eri aloilla, joilla pyritään ymmärtämään sen monia puolia ja vaikutuksia. Siksi tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia ja syventää Sokos:n ympärillä olevia eri ulottuvuuksia tarjotakseen laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Sokos (toiminut myös nimellä City-Sokos vuosina 1984–1996) on S-ryhmän tavarataloketju, joka on toiminut vuodesta 1952 lähtien.
Vuonna 2018 Suomessa toimii yhteensä 19 Sokos-tavarataloa, joiden tuotevalikoima riippuu tavaratalon koosta. Suuret tavaratalot ovat yleistavarataloja, jotka sijaitsevat usein suuremmissa maakuntakeskuksissa. Pienemmät tavaratalot ovat taas keskittyneet kapeammalle alueelle[1], useimmiten ainakin pukeutumiseen ja kosmetiikkaan. Tavaratalojen tarjontaa voivat täydentää myös esimerkiksi kauneushoitola, parturi-kampaamo, kioski ja S-Pankki. Varsinkin suurten Sokosten yhteydessä palvelee yleensä myös S-market-päivittäistavaraliike ja S-ryhmän ravintolapalveluita. Suurimmat Sokos-tavaratalot ovat Helsingin keskustan Sokos, Turun vuonna 2008 laajennettu Sokos Wiklund ja Jyväskylän vuonna 2010 laajennettu Jyväskylän Sokos.
Sokoksen rinnalla toimii lisäksi kosmetiikkaa myyvä Sokos Emotion -myymäläketju. Sokos Emotion -myymälät toimivat pääsääntöisesti joko kaupunkien keskustoissa tai kauppakeskuksissa. Vuonna 2016 Emotion-myymälöitä on yhteensä 34 kappaletta.
Kun Helsingin ydinkeskustan tavarataloa alettiin suunnitella, se sai nimekseen Sokos.[2]
Sokos-nimi otettiin myöhemmin laajemminkin käyttöön S-ryhmän osuuskaupoissa. Sokoksiksi kutsuttiin niin marketteja, tavarataloja, hotelleja kuin erikoisliikkeitäkin.[3] Tämä koettiin sekavaksi, ja 1980-luvulla Sokos-nimi jäi pelkästään tavaratalojen ja hotellien käyttöön[4] Nykyisen muotoinen tavarataloketju City-Sokos aloitti toimintansa vuonna 1984[5], ja vuonna 1996 nimi lyhentyi pelkäksi Sokokseksi.
Markkinointi & Mainonta -lehden teettämän kyselyn mukaan Sokos oli vuonna 2014 Suomen arvostetuin tavaratalobrändi. Toisella tilalla oli Stockmann ja kolmannella Anttila.[6]
Ensimmäinen Sokos-tavaratalo on Helsingin keskustan Sokos, joka avattiin vuonna 1952. Sen yhteydessä toimii myös Hotelli Vaakuna.[7] Enimmillään Sokoksia oli Suomessa yli sata.[1]
1980-luvun alusta vuoteen 2002 Sokos-tavaratalot olivat SOK:n omistaman Oy Sokos Ab -yhtiön alaisuudessa (muutama pienempi Sokos oli koko ajan paikallisen alueosuuskaupan omistuksessa). Sokos-ketju teki tappioita läpi 1990-luvun. 2000-luvun alkupuolella Sokokset siirrettiin SOK:lta osaksi alueosuuskauppojen toimintaa ja ketjuohjausta tiivistettiin, mikä paransi Sokos-ketjun kannattavuutta.[8][9]
1990-luvun puolivälissä Sokos-ketju laajeni Viroon, kun Tallinnan Viru Keskukseen avattiin S-ryhmän omistama pieni Citysokos.[1][10]
Vuonna 2014 Sokos-tavarataloketjun liikeidea uudistui niin, että Sokokset keskittyivät muotiin ja kauneuteen. Käyttötavaroiden myynti keskitettiin yhä enemmän Prisma-ketjun tehtäväksi.[11] Samoihin aikoihin Helsingin Sokoksessa avattiin Marks & Spencerin myymälä.[12]
Huhtikuussa 2016 Sokos palasi yli vuosikymmenen tauon jälkeen Oulun keskustaan. Sille uskotaan olevan markkinoita, koska Stockmann on päättänyt lopettaa Oulun-tavaratalonsa. Oulun Sokos on osa uutta kauppakeskus Valkeaa.[13]
Tähdellä (*) merkittyjen tavaratalojen yhteydessä palvelee myös S-market. Yhdessä tavaratalossa on oma ruokaosasto, Jyväskylässä Mestarin Herkku. Kajaanissa, Kouvolassa ja Salossa S-market toimii tavaratalon läheisyydessä, Porvoossa tavaratalon yhteydessä palvelee Sale ja kauppakeskus Kaaressa sekä Tampereella toimii puolestaan Prisma.
Aiemmin Sokos-tavarataloja on toiminut muun muassa Espoon Tapiolassa, Helsingin Hakaniemessä, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Raision Myllyssä, Raumalla ja Seinäjoella.[8][15]. Turussa toimi 1975–1982 Wiklundin lisäksi City-Sokos, joka muuttui nykyiseksi Turun Stockmanniksi.