Sormiahvenet

Alla olevassa artikkelissa haluamme sukeltaa Sormiahvenet:n kiehtovaan maailmaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sormiahvenet on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat antaneet arvokasta tietoa, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen vaikutusta elämäämme. Tämän artikkelin avulla kehotamme sinua pohtimaan Sormiahvenet:tä ja löytämään näkökohtia, joita et ehkä tiennyt tästä aiheesta.

Sormiahvenet
Seepranaamioahven (Goniistius zonatus)
Seepranaamioahven (Goniistius zonatus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Percoidei
Heimo: Sormiahvenet
Cheilodactylidae
Bonaparte, 1850
Suvut[1]
  • Acanhtolatris
  • Cheilodactylus
  • Chirodactylus
  • (Goniistius, katso teksti)
  • Nemadactylus
  • Sciaenoides
Katso myös

  Sormiahvenet Wikispeciesissä
  Sormiahvenet Commonsissa

Sormiahvenet (Cheilodactylidae)[2] tai naamioahvenet[3] on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan pääosin trooppisita vesistä.

Taksonomia

Sormiahventen heimoon kuuluu lähteestä riippuen 18–25 lajia. Sukuja heimossa on noin 5 ja sukujako on osittain epäselvä. Muun muassa Chris Burridge luokittelee aikaisemmin suvun Cheilodactylus alasukuna pidetyn Goniistius-taksonin omaksi suvukseen. Hän on esitänyt myös kahden lajin palettinaamioahvenen (Cheilodactylus/Goniistius ephippium) ja punanaamioahvenen (Cheilodactylus/Goniistius fuscus) siirtämistä sukuun Morwong. Sormiahventen ja marmoriahventen (Aplodactylidae) ja trumpettiahventen (Latridae) väliset sukulaisuussuhteet ovat myös epäselvät.[1][4][5]

Anatomia

Sormiahvenet ovat kooltaan noin 45–100 cm:ä pitkiä kaloja. Ruumis on korkea varsinkin etuosastaan ja mataloituu pyrstöä kohden. Selkäevä on pitkä ja erityisesti etuosastaan piikikäs. Myös rintaevissä on 4–7 pidempää piikkiä. Pyrstöevä on monilla naamioahvenilla haarautunut. Huulet ovat lajeilla melko paksut. Sormiahventen suomut ovat pienikokoiset, pohjaväriltään kalat ovat vaaleita ja niitä kuvioivat usein tummat pysty- tai vinoviirut.[1][4][5][6][7]

Levinneisyys ja elintavat

Sormiahvenlajeja tavataan lämpimistä meristä, muun muassa Afrikan rannikolta eteläiseltä Atlantilta, Tyyneltämereltä Kiinan ja Japnin saaristolta, Havaijin rannikolta ja Uuden-Seelannin ja Australian läheisyydestä, sekä Intian valtamereltä. Kalat elävät usein lähellä pohjaa. niiden ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet. Päivisin sormiahvenet ovat aktiivisia, öisin ne piileskelevät koloissa. Monet lajeista ovat hyvänmakuisia ja niitä kalastetaan myös ihmisravinnoksi.[1][4][5]

Lajeja

Lähteet

  1. ↑ a b c d Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 386. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Sormiahvenet – Cheilodactylidae Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 9.7.2024.
  3. ↑ a b Varjo, Markku.: Maailman kalojen nimet. Helsinki: Suomen biologian seura Vanamo, 2004. 58380354 ISBN 9519108130 OCLC:58380354
  4. ↑ a b c Family Cheilodactylidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Cheilodactylidae FAO. Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 122. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 85. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0