Nykyään Sosiaalitaloustiede on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ajan myötä Sosiaalitaloustiede:n merkitys on kasvanut arkielämän eri osa-alueilla, ja siitä on tullut pohdinnan ja keskustelun paikka monille. Sosiaalitaloustiede on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja herättämään kiinnostuksen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Sosiaalitaloustiede:een, tarjotaksemme laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on epäilemättä merkityksellinen myös tulevaisuudessa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Osa artikkelisarjaa |
Talous |
---|
![]() |
Sosiaalitaloustiede on teoreettistä ja empiiristä taloustieteellistä tutkimusta, jossa sovelletaan taloustieteen menetelmiä. Sosiaalitaloustieteellisen tutkimuksen avulla voidaan arvioida sosiaalipalveluiden ja sosiaalityön kustannusvaikuttavuutta, tehokkuutta, laatua ja taloudellisia riippuvuussuhteita sekä testata taloustieteen teorioita käytännössä sekä arvioida julkisen tai yksityisen sektorin tekemien uudistusten taloudellisia vaikutuksia.
Sosiaalitaloustieteessä arvioidaan hyvinvoinnin tuotantofunktion ja terveystaloustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Keskeisiä taloustieteellisiä argumentteja ovat tehokkuus, kustannustehokkuus, laatu ja vaikuttavuus. Sosiaalipalveluista tarkastelun piirissä ovat kaikki eri palvelumuodot, kuten lastensuojelu, vanhustenhuolto, aikuissosiaalityö, AA-työ ja vammaispalvelut.
Sosiaalitaloustieteellisessä tutkimuksessa on vain harvoin mahdollista käyttää kontrolloituja kokeita. Tämän vuoksi sosiaalitaloustieteessä on keskitytty tutkimaan erityisesti sellaisia tilastollisia malleja, jossa selittävät muuttujat ovat kiinteiden sijaan satunnaismuuttujia.
Malleissa on usein endogeenisiä muuttujia (esim. epäformaali kotihoito laitoshoidon riskitekijöiden selittäjänä, lastensuojelun työntekijöiden määrä huostaanottojen selittäjänä) Endogeenisella selittävällä muuttujalla tarkoitetaan sitä, että selittävä muuttuja on korreloitunut ekonometrisen mallin virhetermin kanssa.
Sosiaalitaloustieteellisen tutkimuksen yksikkö toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydessä CHESS-tutkimusryhmän osana.