Taantuma
Nykymaailmassa Taantuma on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Taantuma on näkökohta, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön. Vuosien varrella se on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri aloilla. Siksi tässä artikkelissa tutkimme Taantuma:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja roolia nykymaailmassa. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Taantuma:llä on merkittävä vaikutus, joka ansaitsee ymmärtää täysin.
| Osa artikkelisarjaa |
| Talous |
|---|
 |
Taantuma on talouden pitkittynyt hidastuminen tai supistuminen. Se tapahtuu suhdannevaihtelun osana talouden aktiivisuuden huippukohdan ja siitä alkaneen laskun päättävän aallonpohjan välissä. Talousmedia puhuu taantumasta yleisesti silloin, kun maan bruttokansantuote on supistunut kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.[1] Taantuma kestää lyhyemmän aikaa kuin lama.[1]
Taantuma näkyy tuotannon hiipumisena, työttömyyden kasvuna, reaaliansioiden alenemisena ja myynnin laskuna.[1]
Taantumien syitä ei ymmärretä täysin. Keynesin mukaan asiaan vaikuttaa sijoittajien optimismin hiipuminen, josta seuraa yrittäjyyden väheneminen. Nykyisin taantumia pyritäänkin ennustamaan mittaamalla kuluttajien ja sijoittajien luottamusta talouteen. Milton Friedmanin mukaan taantumien taustalla onkin usein sen sijaan rahapolitiikka.[1]
Hallitukset pyrkivät usein saamaan maan talouden pois taantumasta laajentamalla finanssi- ja rahapolitiikkaansa. Finanssipolitiikan muutoksiin kuuluvat esimerkiksi veroleikkaukset, rahankäytön lisääminen ja työttömyysvakuutukset. Rahapolitiikan muutoksiin kuuluvat esimerkiksi pankkien lainoittamiskyvyn helpottaminen, keskuspankin yksityisille pankeille määrittelemän korkotason alentaminen ja valtion obligaatioiden hankkiminen keskuspankille yksityisiltä.[1]