Nykymaailmassa Stadtlohn:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Alkuperäistään nykypäivään Stadtlohn on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta kaiken ikäisissä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on synnyttänyt asiasta erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Stadtlohn:n eri näkökulmia sekä analysoimaan sen vaikutusta yhteiskunnan eri alueilla. Lisäksi tutkimme, kuinka Stadtlohn on kehittynyt ajan myötä ja mitä voimme odottaa sen tulevaisuudelta.
Stadtlohn | |
---|---|
Mühlenstraße |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Stadtlohn |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Piirikunta | Borkenin piirikunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 79,25 km² |
Korkeus | 50 m |
Väkiluku (2021) | 20 490[1] |
– Väestötiheys | 259 as./km² |
Postinumero | 48703 |
Suuntanumero(t) | 02563 |
Stadtlohn on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Stadtlohnin tekstiiliteollisuuden perinteet ovat pitkät.
Stadtlohn sijaitsee Westfalenin alangolla Nordrhein-Westfalenin luoteisosassa noin 85 kilometriä Düsseldorfista pohjoiseen, 50 kilometriä Münsteristä länteen ja 145 kilometriä Amsterdamista kaakkoon. Etäisyys Hampurista on noin 270 kilometriä lounaaseen, maanteitse noin 340 kilometriä.[2] Kaupungin halki virtaa Berkel, joka on IJsselin 115-kilometrinen sivujoki.
Nykyinen Stadtlohn alkoi hahmottua 1964, jolloin maalaiskunnista Almsick, Estern-Büren, Hengeler-Wendfeld, Hundewick ja Wessendorf muodostettiin Kirchspiel Stadtlohn, joka liitettiin Stadtlohnin kaupunkiin 1969.
Stadtlohn mainitaan asiakirjassa ensi kerran elokuussa 1389 muodossa Stadloen. Alueen historia asuttuna paikkana on paljon vanhempi, Karolingit olivat perustaneet sinne Hünenburg-linnavuoren 770-luvulla. Stadtlohn tuhoutui lähes tyystin vuoden 1611 kaupunginpalossa. Se ei myöskään säästynyt 1500- ja 1600-lukujen sotilaallisilta vastakkainasetteluilta: paikkakunnalla käytiin elokuussa 1623 tuhansia kuolonuhreja vaatinut Stadtlohnin taistelu. Kuusi vuotta myöhemmin kaupunkia pienennettiin erottamalla Butenstadt omaksi alueekseen. Stadtlohniin rakennettiin 1690-luvulla Hilgenbergkapelle (Hilgenbergin kappeli), joka oli seuraavana vuosisatana pyhiinvaellusten kohde. Stadtlohnissa pitkään harjoitetut keramiikan valmistus ja pellavankudonta muuttuivat 1800-luvulla teolliseksi toiminnaksi. Stadtlohn tuhottiin lähes kokonaan maaliskuun 1945 ilmapommituksissa, ja se rakennettiin sodan jälkeen uudelleen. Lisäksi kaupungin teollinen rakenne monipuolistui. Uusi raatihuone valmistui 1953.[3]
Stadtlohnin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa Hilgenbergkapelle ja St. Carl Borromäus -kirkko.[4]
Stadtlohnissa harjoitetaan muun muassa tekstiiliteollisuutta, maatalouskoneiden ja ajoneuvojen valmistusta sekä metalliteollisuutta. Kaupungin länsipuolitse kulkee Bundesstraße 70 ja itäpuolitse moottoritie BAB 31. Kaupungin alueella kulkee pyörätie Europaradweg R1. Stadtlohnin ja sen luoteispuolella sijaitsevan Vredenin rajalla sijaitsee lentopaikka Flugplatz Stadtlohn-Vreden.