Stratifikaatio
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Stratifikaatio:tä ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Stratifikaatio on aihe, joka on herättänyt useiden ihmisten kiinnostuksen viime vuosina, sillä se kattaa monenlaisia tilanteita ja konteksteja. Stratifikaatio:llä on ratkaiseva rooli tavassa, jolla elämme ja toimimme yhteiskunnassa, henkilökohtaisesta vaikutuksestaan ammattimaailmaan. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia ja tapaustutkimuksia, jotka liittyvät Stratifikaatio:een, tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja sitä, miten se voi vaikuttaa päätöksiimme ja toimintaamme päivittäin.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Stratifikaatiolla tarkoitetaan sosiologiassa yhteiskunnallista kerrostuneisuutta, hierarkiaa tai eriarvoistumista, jossa joillakin yhteiskunnan jäsenillä on etuoikeutettu asema vallan ja vaurauden perusteella. Kerrostuneisuus esiintyy monissa eri muodoissa. Jotkin jaon perusteet ovat hyvin vanhoja, kuten Intian kastijärjestelmä tai säädyt Euroopassa, toiset ovat myöhempää perua, kuten käsite yhteiskuntaluokka, joka alkoi muotoutua vasta kapitalismin myötä.
Moderneissa länsimaisissa yhteiskunnissa kerrostuneisuutta määritellään yleensä tulotason perusteella. Esimerkiksi keskiluokalla tarkoitetaan yleensä hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka kokevat olonsa yhteiskunnassa taloudellisesti turvatuksi. Alaluokan ja yläluokan käsitteitä käytetään tavallisesti halventavassa merkityksessä. Kuitenkin tuloerojen kasvamisen myötä suomalaisessa luokkakeskustelussa on ryhdytty käyttämään termejä köyhät ja rikkaat niistä ihmisryhmistä, jotka eivät kuulu keskiluokkaan.[1]
Työväenluokka on historiallinen käsite, jolla viitataan alemman sosiaaliryhmän jäseniin, jotka tekevät ruumiillista työtä. Nykyisin määritteleväksi stratifikaation piirteeksi on muotoutunut työn pysyvyys; prekariaatti-käsite kuvaa tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa olevien ihmisten luokkaa.
Nykyisin yhteiskunnallista kerrostuneisuutta epätasa-arvoa pyritään selittämään erilaisten konfliktiteorioiden avulla.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Eläkeläisten luokkaerot kasvavat 21.3.2011. YLE Uutiset. Viitattu 15.12.2011.