Strykniini

Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Strykniini:tä eri näkökulmista ja näkökulmista. Strykniini on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdiskeluja. Näillä sivuilla perehdymme Strykniini:n eri puoliin sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Sen seurauksia sosiaalisilla, taloudellisilla, kulttuurisilla ja poliittisilla aloilla tarkastellaan, jotta voidaan tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Strykniini:tä ja sen seurauksia, avaamalla oven kriittiselle ja rakentavalle pohdiskelulle, joka kutsuu pohtimaan ja vuoropuheluun.

Strykniini
Tunnisteet
IUPAC-nimi (4aR,5aS,8aR,13aS,15aS,15bR)-4a,5,5a,7,8,13a,15,15a,15b,16-dekahydro-2H-4,6-metanoindolooksepiinopyrrolokinolin-14-oni
CAS-numero 57-24-9
PubChem CID 441071
SMILES C1CN2CC3=CCOC4CC(=O)
N5C6C4C3CC2C61C7=CC=CC=C75
Ominaisuudet
Molekyylikaava C21H22N2O2
Moolimassa 334,4 g/mol
Sulamispiste 275–285 °C
Tiheys 1,36 g/cm3
Liukoisuus veteen veteen 160 mg/l (25 °C)[1]
Puhdasta strykniininitraattia

Strykniini (C21H22N2O2) on Etu- ja Taka-Intiassa kasvavan strykniinipuun (Strychnos nux-vomica) siemenistä saatu kuolettavan myrkyllinen alkaloidi. Yksi gramma ainetta riittää tappamaan noin kymmenen ihmistä. Strykniini kiihottaa hermoston toimintaa vaimentamalla ehkäisevien synapsien vaikutusta hermosolujen välisessä viestinnässä. Vastamyrkkynä käytetään muun muassa laksatiiveja ja kloraalihydraattia (C2H3Cl3O2 / Cl3CCH(OH)2).

Strykniini on väritön, kitkerä, kiteinen, pooliton eli veteen vaikeasti, mutta alkoholiin helposti liukeneva aine. Strykniini hajoaa alle kiehumislämpötilansa. Sitä käytetään muun muassa doping-aineena.[2]

Strykniini mainitaan myös joissain kaunokirjallisuuden teoksissa kuten esimerkiksi Alexandre Dumasin kirjassa Monte-Criston kreivi ja Agatha Christien kirjassa Stylesin tapaus, joissa sitä käytetään tehokkaana myrkkynä. Strykniiniä käytetään myrkkynä myös Minna Canthin Sylvi-näytelmässä. lähde?

Lähteet

  1. ↑ Strychnine NLM Viitattu 11.06.2012
  2. ↑ KAMU-lääkehaku kamu.suek.fi. Viitattu 11.01.2019.

Aiheesta muualla