Tässä artikkelissa aiomme tutkia Sulkasammal:tä eri näkökulmista. Sulkasammal on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina, ja sen vaikutukset ovat tuntuneet useilla aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Seuraavilla sivuilla tutkimme, mitä Sulkasammal tarkoittaa, miksi se on tärkeä ja mikä sen merkitys nykymaailmassa on. Lähestymällä tätä aihetta eri näkökulmista, toivomme saavamme kattavan katsauksen, joka herättää pohdintaa ja keskustelua.
Sulkasammal | |
---|---|
![]() Sulkasammal tuoreen kangasmetsän pohjalla |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Elinvoimainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta |
Luokka: | Aitosammalet Bryopsida |
Alaluokka: | Bryidae |
Ylälahko: | Palmikkosammalet Hypnanae |
Lahko: | Palmikkosammalet Hypnales |
Heimo: | Palmikkosammalet Hypnaceae |
Suku: | Sulkasammalet Ptilium |
Laji: | crista-castrensis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Sulkasammal (Ptilium crista-castrensis) on palmikkosammalten (Hypnaceae) heimoon kuuluva yleinen kuusikkojen sammallaji.
Sulkasammal kasvaa yleensä 4–12 senttimetriä korkeaksi ja sen versot ovat jopa 20 cm pitkiä. Versot ovat symmetrisiä, linnunsulan muotoisia ja väriltään vaaleanvihreitä tai hieman kellertäviä. Sen itiöpesäke on punaruskea, 2–4 millimetriä pitkä ja kasvaa 4–5 cm pitkän punaisen varren päähän.[2] Varsi on yleensä hieman päästään taipunut.[3]
Sulkasammal kasvaa varjoisissa ja kosteissa paikoissa, tyypillisesti tuoreissa kangasmetsissä. Se on keskiravinteisten paikkojen sammal. Sitä kasvaa sekä maassa että lahopuiden ja muiden sammalten päällä. Sulkasammal on yleinen koko Suomessa.[2][4]